Päiväkirja ponille Ellie's Percival, "Vallu"
Selaa tekstejä
19.8.2014 - Syksy on tullut!Ja Nuuskamuikkunen lähtee pois. No ei kuitenkaan, vaan tämän kesän...
23.7.2014 - Helle ei ole kaveriHelle ei todellakaan ole mustan ponin kaveri. Olen koko heinäkuun aja...
13.6.2014 - Kesäloman alkuKesäloma alkoi kyllä jo yli viikko sitten, mutta vietin tämän viik...
11.5.2014 - ÄitienpäiväTänään äitienpäivän kunniaksi saavuimme äitini kanssa Sävelsal...
5.4.2014 - Kevättä rinnassaAika Vallun kanssa on jäänyt nyt hieman vähemmälle, kun minulla al...
12.3.2014 - Vallu on paras!Käytiin helmikuussa Vallun kanssa Kouluratsastusjaoksen laatuarvostel...
3.2.2014 - LumimöyrintääOnneksi tänne Pohjanmaalle plussakeli ei yltänyt, joten saimme nautt...
4.1.2014 - Uusi vuosiJoulun olimme viettäneet herkkuja syöden, joita Vallu sai mukavan mÃ...
1.12.2013 - Ensimmäinen adventti ja kuukausi SävelsalossaTänään pääsin vihdoinkin tallille. Vallu muutti Sävelsaloon kesk...
Äitienpäivä
Tänään äitienpäivän kunniaksi saavuimme äitini kanssa Sävelsaloon. Olen pitkään aikaan uhkaillut äitilleni, että jonain päivänä hän saa tulla Vallun kanssa ratsastamaan. Vallun selkään ei kyllä äiti tosiaan voi mennä, mutta me lähdimmekin äitienpäiväajelulle, joten äiti saikin olla vastuussa ohjauksesta. Vallu on aina pitänyt äidistäni, ehkäpä sen takia, että osaa yhdistää erikoistapahtumat aina äitini tuloon, mutta valitettavasti äitini ei ole yhtä ihastunut Valluun. Ori osasi kuitenkin käyttäytyä tänään ihmeen nätisti, että äidin mielikuva siitä taisi muuttua. Tosin äiti ei ole pitkään aikaan Vallua edes nähnytkään, joten Vallu on ollut viimenäkemän aikaan vielä nuori ja vetreä poni.
Pakotin äidin auttamaan harjauksessa, vaikkei hänen täytynyt loppuen lopuksi paljoa tehdä. Veljentyttöni Alma oli hypännyt auton ovesta sisään juuri ennen kuin peruutin pois vanhempieni pihalta, joten Vallun hoito ja valjastus jäikin hänen tehtäväkseen. Luulen kyllä, että se oli äidille paljon parempi äitienpäivälahja kuin jalkahierontapaketti, jonka me äidille ostimme veljeni kanssa. Vallu oli Alman nopean toiminnan takia nopeasti valmis, ja pääsimme lähtemään.
Kärryjen kyytiin olisi tullut ahdasta, jos minäkin olisin ahtautunut sinne, joten päästin Alman ja äidin kahdestaan liikkeelle. Äiti ei kuitenkaan antanut Vallun ottaa kuin yhden askeleen, kun hän jo komensi minut seisomaan koko ajan Vallun vierellä - toisin sanoen pitäen kokoajan kiinni Vallun suitsista. Pikku hiljaa minäkin otin otteeni pois, kun huomasin äitini rentoutuvan. Olimme kävelleet peltotietä pitkin, ja matkamme kruunattin auringon paisteella, joka taisteli tiensä pilvien läpi. Käännyimme noin kahden kilometrin jälkeen takaisin, ja Alma sai ohjastaa loppumatkan. Minunkaan ei enää tarvinnut (tai annettu!!) pitää Vallusta kiinni.
Tarina on kirjoitettu 11.5.2014 ja siinä on 243 sanaa eli 486s§.
Kommentit
Kirjoita kommentti
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi ja kuvallasi!