Päiväkirja ponille Ellie's Percival, "Vallu"
Selaa tekstejä
19.8.2014 - Syksy on tullut!Ja Nuuskamuikkunen lähtee pois. No ei kuitenkaan, vaan tämän kesän...
23.7.2014 - Helle ei ole kaveriHelle ei todellakaan ole mustan ponin kaveri. Olen koko heinäkuun aja...
13.6.2014 - Kesäloman alkuKesäloma alkoi kyllä jo yli viikko sitten, mutta vietin tämän viik...
11.5.2014 - ÄitienpäiväTänään äitienpäivän kunniaksi saavuimme äitini kanssa Sävelsal...
5.4.2014 - Kevättä rinnassaAika Vallun kanssa on jäänyt nyt hieman vähemmälle, kun minulla al...
12.3.2014 - Vallu on paras!Käytiin helmikuussa Vallun kanssa Kouluratsastusjaoksen laatuarvostel...
3.2.2014 - LumimöyrintääOnneksi tänne Pohjanmaalle plussakeli ei yltänyt, joten saimme nautt...
4.1.2014 - Uusi vuosiJoulun olimme viettäneet herkkuja syöden, joita Vallu sai mukavan mÃ...
1.12.2013 - Ensimmäinen adventti ja kuukausi SävelsalossaTänään pääsin vihdoinkin tallille. Vallu muutti Sävelsaloon kesk...
Kevättä rinnassa
Aika Vallun kanssa on jäänyt nyt hieman vähemmälle, kun minulla alkoi maaliskuun lopussa kauhea pääsykoetenttaus. Onneksi (valitettavasti) koe on jo toukokuun kuudentena päivänä, jolloin Vallu joutuu kärsimään minun läsnäolon vähyydestä vain hieman yli kuukauden ajan (minulla on lukuaikaa vain hieman yli kuukausi). Odotamme vielä tuloksia Shetlanninponien laatuarvostelun helmikuun tilaisuudessa ja jännitys on korkealla. Meillä olisi hyvät mahdollisuudet kolmanteen palkintoon, mutta ongelmia on ollut emän kanssa.
Olin lukenut reippaasti pääsykoekirjan materiaalit täksi päiväksi, joten pääsin jo iltapäivällä kahden aikaan Vallun luokse. Kevätaurinko lämmitti kasvojamme kentällä, kun teimme hieman koulutreenia. Ja kun puhun meistä, tarkoitan Vallua, minua ja serkkuani Aliisaa. Aliisa on 10-vuotias ponityttö, jonka olen aina luvannut tuoda mukanani moikkaamaan Vallua, ja tänään sain sen vihdoinkin aikaan. Onhan tämä myös Vallulle mieluisampaa, kun pääsee ratsastustreeniin, jonka uskallan todeta olevan rankempi kuin meidän talutusretket tai kärryajot.
Aliisa ei nuoren iänsä takia tehnyt Vallun kanssa mitään sen suurenmoisempia koulukiekuroita, vaan juoksivat ympäri ämpäri kenttää. Vallukin taisi unohtaa hetkeksi oikean iänsä, ja innostui erittäin leikkimieliseksi. Onneksi ori osaa olla varovainen lasten kanssa, sillä muuten leikkimielisyys olisi näkynyt intopukituksissa, ja olisin saanut soittaa tädilleni erittäin mukavat uutiset Aliisan tippumisesta, ja tämä olisi ollut tytön ensimmäinen ja viimeinen kerta Vallun lähettyvillä.
Ratsukolla näytti olevan todella hauskaa, joten minä uskalluin istua kentän viereiselle penkille istuinsuojan päälle ja luin hieman muistiinpanojani. Taustamusiikkina minulla oli lintujen laulu ja Aliisan iloiset hihitykset, kun Vallu teki jotain oikeita koulutemppujakin. Aliisa sai treenitunnin jälkeen taluttaa ori talliin ja riisuta siltä varusteet, aivan kuten hän oli ne saanut myös Vallun selkään laittaa. Sain myös huomata, kuinka helppoa ja tehokasta se onkaan, kun saa jonkun tekemään kaikki hoitotyöt aivan ilmaiseksi. Eikä valituksen valitustakaan kuule, kun tyttö piti itseään erityisen oikeutettuna! Vallu pääsi takaisin tarhaan, ja Aliisa ja minä lähdimme kotia kohti, ensin kuitenkin piipahtaen marketissa ostamassa jäätelöä.
Tarina on kirjoitettu 5.4.2014 ja siinä on 291 sanaa eli 582s§.
Kommentit
Kirjoita kommentti
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi ja kuvallasi!