Breezy Ending

7.11.2010 Pikkuinen omistajan kirjoittama

Eilen keskuuteemme syntyi ihana, pieni ja tumma connemaraori tammalleni Gerrylle. Tänään järjestyksessä toinen connemarakasvattini sai nimekseen Breezy Ending. Sinänsä nimi ei ole ollenkaan sopiva, sillä tästähän kasvatustyöni vasta alkaa, mutta se on niin söpö, että ihan sama. Daleksi oria kuitenkin aletaan kutsua, kun ei tuosta Endingistä mitään muutakaan keksinyt.

Tänään Gerry ja pikkuinen Dale pääsivät vähän ulkoilemaan. Voi hellanlettas sitä menoa! Ei olekaan joka tallissa yhtä söpöjä pikkuvarsoja kuin meillä, ei varmasti. Onneksi meillä on myös toinen pieni orivarsa, jonka kanssa pikkuinen Dale pääsee pian leikkimään ja ulkoilemaan.

Dalelle on suunnitelmissa kilpailu-ura ja jos se osoittautuu hyväksi urheiluhevoseksi, myös jälkeläisiä. Jännittävää nähdä, mitä tästä pienestä poninalusta tulee!

24.3.2011 estevalmennus, valmentajana reia

Tunti aloiteltiin lämmittelemällä ripeällä alkuravilla, jonka aikana tehtiin paljon voltteja ja tarkoituksena olikin saada poni heräteltyä taipumaan kauniisti. Rauhalliselle ponille saikin aina välillä muistutella että vauhtia oli hieman lisättävä, mutta hidastettaessa käynti-ravi siirtymisiin oli herra sitten täysin kuulolla ja siirtymiset olivat nopeita ja täsmällisiä. Pienen lisäherkistelyn jälkeen siirryimme harjoittelemaan pysähdyksestä raviin siirtymisiä ja hyvin nopeasti Blanche sai Dalen toimimaan allaan ja heidän työskentelyä oli mukava katsoa. Muutaman lyhyen pohkeenväistön jälkeen annoimme ponille pitkät ohjat ja samalla rakensin muutaman ristikon kahdeksikon muotoiselle radalle.

Kun poni kulki taas muodossa, jatkoimme herkistelyä ja taivuttelua muutaman kerran kavaleteilla ennen kuin siirryimme tekemään muutamat käynti-laukka siirtymiset. Blanchelta ei jälleen kerran kestänyt kauaa saada poni takaisin kuulolle ja näin ollen annoinkin luvan siirtyä kahdeksikon muotoiselle 'radalle'. Neljän esteen sarja, jossa toiseksi viimeinen oli pysty ja viimeinen okseri, ensimmäinen ja toinen este olivatkin sitten hieman vaativamman käännöksen takana. Kerran meinasi Dalen laukka pudota raviin, mutta pian alkoi tulla vain puhtaita suorituksia toisen jälkeen. Reippaiden loppuravien - ja jälleen monien volttien ja ympyröiden - jälkeen annoin ratsukolle luvan pitkiin ohjiin. Blanche ja Dale olivat oikein toimiva pariskunta, ratsastajan ilmeettömät avut täydensivät oikein hyvin ponin rauhallista, mutta silti vitkastelematonta työskentelyä.

10.4.2011 kouluvalmennus, valmentajana Mari H.

Dale ja Blanche olivat jo kentällä kun saavuin. He eivät olleet vielä ehtineet tehdä alkuverkkoja, joten aloitimme niillä. Dalen kanssa tehtiin paljon siirtymisiä ja testattiin toimivatko kaikki avut halutusti. Alkuun Dale oli hiukan hidas avuille, varsinkin pohkeille, mutta Blanche sai sen pian liikkumaan reippaammin eteen. Pysähdykset ja peruutukset sujuivat hyvin ja Dale muuttui pikkuhiljaa enemmän ja enemmän kuuliaiseksi. Ratsukko otti vielä muutamia laukannostoja ja laukkaympyröitä molempiin suuntiin, ja sitten alettiin tositoimiin. Valmennus aloitettiin avotaivutuksilla ja etuosakäännöksillä. Ensin tehtävät tehtiin käynnissä, ja kun ne sujuivat, tehtiin avoa ravissa. Käynnissä avo sujui hyvin, eikä etuosakäännöksessäkään ollut moitittavaa. Ravissa avo meinasi muuttua välillä pohkeenväistöksi, mutta Blanche huomasi virheen nopeasti ja korjasi asian hyvin. Toinen harjoitus oli peruutuksesta laukannosto. Ensin Dale oli hiukan hidas, ja ennen laukan nousemista tuli aika paljon ravia. Ratsastaja kuitenkin terästyi nopeasti ja kun Dale seuraavalla kerralla hidasteli, niin Blanchen terävä raipannapautus laittoi poniin liikettä. Siitä eteenpäin tehtävä sujuikin sitten hyvin. Kokonaisuudessaan valmennus meni oikein hyvin ja ratsukon menoa oli kiva katsella.

11.4.2011 kouluvalmennus, valmentajana Schein

Dalella oli varsin rauhallinen, ehkä jopa hieman laiska päivä. Dannan päästyä selkään kaksikko maleksi hieman hidasta vauhtia, kunnes tyttö pisti oriin liikettä. Alkuverryttelynä toimi muutama kierros käyntiä ja muutama kierros ravia aina jokaisessa päädyssä pääty-ympyrä tehden. Kun ravin jälkeen kaksikko oli selvästi energinen, pyysin ottamaan vasemman suunnan ja nostamaan laukan pitkän sivun ajaksi ja tekemään keskihalkaisijan laukan ja vaihtamaan L’ssä laukan ilman pysähdystä. Kun se ei ihan heti kaksikolta sujunut tiesin mihin käyttäisimme pienen ajan tunnistamme. Laukanvaihtojen opetteluun joka toisella askeleella! Danna kokosi hevosen paremmin alleen ja koitimme samaa keskihalkaisijasarjaa uudestaan. Tällä kertaa vaihto toimi, mutta hieman hitaalla kommunikoinnilla. Dale heittäytyi hankalaksi ja alkoi rauhoittumaan liikaa, jolloin pyysin tyttöä kääntämään sen isolle pääty-ympyrälle laukassa. Laukka tahdistui nopeasti ja pian se oli sopivan tempoista ja siistiä, jolloin päästin kaksikon takaisin uralle. Kun Danna taas ohjasi Dalen keskihalkaisijalle kohti minua, pyysin tällä kertaa tekemään vaihdot halkaisijan aikana ja joka toisella askeleella. ”Laukka-apujen vaihtamisen lisäksi luota hevoseesi enemmän ja tehosta liikettä painon siirrolla” Vaihdot sujuivat hyvin, vaikkakin pientä haparointia oli vielä havaittavissa, mutta päätin jättää asian hautumaan kaksikon mieliin sillä olin vakuuttunut että ensimmäinen epäonnistuminen oli vain puhdas vahinko, jolloin hevonen ei kuunnellut tarpeeksi apuja.

Asia vaihtui sulku- ja avotaivutuksiin ratsastajan omasta toiveesta johtuen. Ensimmäisessä sulkutaivutuksessa Dale ei liikkunut sopivassa temmossa ja takaosa jäi vähän laahaavaksi, mutta Danna korjasi asiaa jokaisella yrityksellä. ”Sisäpohje ei aja tarpeeksi eteen” hän totesi huomaten itse oman virheensä ja alkoi korjaamaan sitä pienellä avustuksella. Autoin muutamia kertoja Dannaa painamalla jalkaa taivutuksen ajan, mutta pian tyttö hoksasi jutun itse ja taivutukset sujuivat melkeinpä jopa mallikelpoisesti. Vaikkakin aikaa oli vielä jäljellä, päätimme yhteistuumin antaa Dalelle hieman pidemmän loppuverryttelyn. Kiemurauraista lähdettiin ensin pitkää sivua ja sitten kevyessä ravissa aina pääty-ympyrä kumpaankin päätyyn. Ori taipui kauniisti Dannan pohkeen ympärille, mutta säilyi kuitenkin kauniissa muodossa. Myös voltit harjoitusravissa ja kierros vapaata käyntiä sujui niin unettavan rauhallisissa merkeissä, että jos hevosen karvassa ei näkyisi merkkejä hikoilusta, olisi voinut sanoa, ettei kaksikko olisi tehnyt töitä lainkaan. Kuitenkin onnistunut tunti ja ratsastajalle itselleen varmasti paljon parempi treeni kuin hevoselle.

26.4.2011 kouluvalmennus, valmentajana Riikka

Danna ja Dale, eli nopeasti keksimäni lempinimi ratsukolle D-team, käveli kentälle. Selitin ensimmäisen tehtävän, jossa Danna täytyisi saada Dale kulkemaan tasaista tahtia ja kääntymään - mutta ilman ohjia. Aluksi Dale vänkäsi hiukan vastaan eikä olisi kääntynyt, mutta pian Danna hoksasi painoapujen helpottavan hommaa melko lailla, jolloin Dalekin alkoi kuuntelemaan Dannan pienimpiäkin apuja. Danna keräsi ohjat käteen ja alkoi työstää pohkeenväistöjä harjoitusravissa. Äskeisestä harjoituksesta oli ilmiselvästi hyötyä tässäkin, sillä nyt poni seurasi Dannan painoa tarkkaavaisesti ja lähti väistämään juuri sen verran, kun Danna pienillä avuillaan pyysi. Kehuin D-tiimiä hyvästä työstä näissä harjoituksissa.

Sitten olikin laukan vuoro. Käskin ratsukon tekemään laukassa kahdeksikkoa, jonka keskellä aina yksittäinen laukanvaihto. Ensin Dale lähti hiukan kiirehtimään vaihdossa, ja otti muutamia "pupuloikkia", mutta päättäväisten pidätteiden heräteltyä ponin pidätteille valppaaksi, tulivat vaihdot todella siistin näköisiksi. Päästin ratsukon tekemään loppuverryttelyä, sillä niin hyvin he olivat hommansa hoitaneet.

9.6.2011 estevalmennus, valmentajana Iiskala

Kendra oli lämmitellyt connemaraori Dalen ja pääsimme heti hyppäämään. Este oli pysty ja korkeutta siinä oli 90 cm. Dale ja Kendra tulivat vauhdilla, ehkä hieman liiankin vaihdikkaasti sillä ponin oli kovin vaikea saada ponnistusta osumaan oikein. Pyysin Kendraa ratsatamaan enemmän istunnalla ja rauhoittamaan hevosta äänellä. Ratsukko suoriutui esteestä kunnialla ja päätin vaihtaa tehtävää. Kokosin pienen radan, jossa olisi harjoiteltava juurikin tuota rauhallisuutta. Kendra lähti matkaan ja muutama este putosi matkalla. Tytöllä oli tuima ilme ja käskin häntä ottamaan kierroksen ihan rauhallista laukkaa. Dale laukkasi rauhassa ja mpäätin päätää parin uudelleen radalle. Ensimmäiselle esteelle lähtestyminen oli aika huono, mutta poni hyppäsi silti ja pääsi puhtaasti yli. Loput esteet menivät hyvin ja päätin lopettaa harjoituksen siihen. Otimme vielä muutaman okserin ja päästin heidät lepoon.

3.3.2012 irtona maneesissa omistajan kirjoittama

Wendy pyysi minua juoksuttamaan Dalea tänään irtona maneesissa, kun se kuulemma kaipasi jotain puuhaa ja kun sen satula on korjattavana, ratsastaminen olisi voinut olla liian hasardia. Minäpä siis tein työtä käskettyä!

Hain Dalen tarhasta, missä se oli tietenkin pyörinyt sydämensä kyllyydestä ja väriltään lähinnä harmaata aasia, eikä kaunista connua. Siispä ihan ensimmäisenä hommana oli orin pikainen suihkuttelu, jotta sain kurat pois. Tämän jälkeen kuivasin orin huolella ja heitin sille karsinaan kuivatusloimen selkään siksi aikaa, että menin maneesiin seuraamaan estevalmennusta. Valmennuksen loppupuolella palasin sitten talliin ja hieroin vielä Dalen jalat oikein superkuiviksi pyyhkeellä, muuten se olikin jo melkein kuiva. Vaihdoin orin päälle kuivan loimen, jonka ottaisin maneesissa myöhemmin pois ja pistin orille sitten suitset ilman ohjia päähän. Napsautin pitkän riimunnarun kiinni ja sitten lähdimme kohti maneesia, josta valmennuksessa olleet olivatkin juuri palaamassa.

Maneesissa talutin Dalea ensin muutaman kierroksen maneesia ympäri ja otin siltä sitten loimen pois ja vapautin orin. Dalehan riemastui tästä vapaudestaan vallan suunnattomasti! Se ravasi ympäri maneesia häntäänsä pyöritellen, ja kun vähän sille maiskautin, se siirtyi saman tien laukkaan. Ohjailin oria etäältä ja sain sen vaihtamaan suuntaa asettumalla puoliksi sen eteen. Dale on kyllä niin söppänä, se reagoi aivan mahtavasti etäisiin ohjeisiini!

Kun se oli saanut juoksennella parisenkymmentä minuuttia, houkuttelin sen luokseni hevosnamilla. Napsautin riimunnarun jälleen kiinni ja taluttin Dalea vielä käynnissä pitkin poikin maneesia, hieman taivutellen ja peruutellen välillä. Olipas tämä virkistävää vaihtelua, meille molemille!
t. Sarah

17.5.2012 haaveri omistajan kirjoittama

Dale riehui tänään aamulla tarhassa, ja se haettiin talliin ontuvana. Eipä tuossa nyt muuta, kuin pieni venähdys, mutta karsinalepoa on pojalle tiedossa kuitenkin jonkin aikaa, viilennystä ja vain kevyttä taluttelua. Onneksi auttavia käsiä löytyy, ja eiköhän joku hoitajista keksi orille puuhaa karsinaan. Tein jo muutamia järjestelyjä, ja löysin varustehuoneesta vanhan puuhapallon karsinaan ripustettavaksi. Saapahan Dale sitten ainakin jotain tekemistä tylsien päivien ratoksi. Päädyin myös jättämään sen viereiseen karsinaan jonkun ponin koko ajan, ettei ihan seurattomana tarvitsisi olla, kun muut ovat ulkoilemassa. Ori jo kaihoisasti hirnui kavereiden perään, kun muita ei kuulunutkaan sisälle.

18.5.2012 puuhailua omistajan kirjoittama

Dalen jalka kylmättiin eilen neljä kertaa ja tänäänkin jo kahdesti, ja venähdys tuntuu helpottavan jokaisella kerralla, kun vesikarsinaan siirrytään. Dale on kuitenkin jo alkanut kerätä energiaa jouduttuaan viettämään karsinassa jo yli vuorokauden. Yleensähän se ulkoilee melkein kahdeksan tuntia päivässä, ja siihen lisäksi liikutus! Siispä Wendy komensi minut hieman treenaamaan pojun kanssa karsinassa perusjuttua: jalan nostamista käskystä.

Alointin Dalen kanssa tekemisen herättelemällä ponin kiinnostusta: näytin orille namia ja vein sen eri korkeuksille niin, että se joutui hieman venyttämään kaulaansa sivusuunnassa ja alaspäinkin. Kun Dale oli näin huomannut, että nameja saa asioita tekemällä, aloin harjoittelemaan jalan nostamista kipeällä jalalla, jotta se rasittuisi vähiten. Silitin orin jalkaa ja samalla nojasin hieman Dalea vasten, jolloin ori nosti jalkansa näppärästi. Poistin paineen ja palkitsin orin namilla. Muutaman toiston jälkeen aloin sanomaan "nosta" joka kerta, kun ori nosti jalkaansa edes hieman. Nyt en hakenut puhdistuskorkeutta, vaan ihan pieni liike riitti. Loppujen lopuksi Dale osasi jo pelkästä sanasta ja jalan kevyestä kosketuksesta nostaa jalkaansa ylös, ja se sai joka kerta nameja palkakseen.
t. Joe

20.5.2012 terve poju omistajan kirjoittama

Dale ei eilen ontunut enää lainkaan, joten tänään päätin vähän testata, miltä jalka näytti vähän isommassa rasituksessa kuin vain vesikarsinaan siirtämisessä tai kävelytyksessä ulkona. Harjasin orin ensin erittäin hyvin, ja vähän hieroin sen selkää, ja sitten varustin sen juoksutusta varten. Pyysin Joen avukseni ja lähdimme yhdessä pikkumaneesiin. Dale oli lievästi sanottuna täpinöissään, kun se pääsi pitkästä aikaa ihan kunnolla pihalle!

Maneesissa laitoin Joen ensin kävelyttämään Dalea muutaman kerran edes takaisin, ja katsoin vierestä miltä orin liike näytti. Puhdastahan tuo meno oli, joten pyysin Joeta jatkamaan menoa ravissa. Muutaman askeleen ajan Dale ikään kuin kokeili, miltä jalka tuntui, mutta vauhtiin päästyään meno oli aivan tasaista ja puhdasta. Ori puhisi innostuksesta, olihan se pitkästä aikaa taas tekemässä sitä, mitä hevosen kuuluukin tehdä.

Vapautin Joen rääkistään ja otin Dalen itselleni. Ohjasin sen juoksutusympyrälle ja maiskautin orin reippaaseen käyntiin. Parin käyntikierroksen jälkeen vaihdoin suuntaa, ja käynti jatkui taas muutaman kierroksen. Sitten maiskautin orin raviin, ja ohjasin sen hieman tiukemmalle, pienemmälle ympyrälle. Joe katsoi menoamme ympyrän ulkopuolelta ja nyökytteli päätään: ei ontumisesta tietoakaan. Pysäytin orin ja vaihdoin juoksutussuuntaa. Toiseenkin suuntaan ravi oli tasaista, eikä venähtänyt jalka eronnut muista mitenkään. Maiskautin Dalen vielä laukkaan, ja orihan päästeli minkä kintuistaan ehti, ilosta hirnuen. Vaihdoin pian taas suuntaa, ja Dale sai laukata vielä siihenkin suuntaan. Ori on parantunut hyvin, nyt täytyy muutama päivä ottaa vielä vähän varovaisemmin, ettei tule lihaskipuja tauon takia, mutta muuten voidaan jo palata normaaliin arkeen.

30.8.2012 puunausta ja kuulumisia omistajan kirjoittama

Dale pääsi tänään rentoutustyökalukseni, kun päätin puunata pojan korvannipukoista häntään asti. Kesällä ori on saanut elää vähän pellossa, eikä sitä ole siistitty kuin sen verran, mitä normaaliin varustamiseen kuuluu. Aloitin homman pesemällä orin shampoolla. Kuivauksen jälkeen levitin sen harjaan ja erityisesti häntään hoitoaineen, jonka pitäisi kuulemma antaa upeaa hopean kiiltoa kimolle. Hoitoaineen vaikuttaessa siistin orin korva- ja vuohiskarvat. Hännän selvittämisessä menikin sitten aikansa, mutta oli se sen arvoista! Lopuksi vielä hieroin orin puhtaalla kumisualla ja viimeistelin säämiskällä vedellen. Lopputuloksena oli kaunis poju ja rentoutunut tallinomistaja!

Dalen kanssa on kesän aikana kilpailut jonkin verran myös kenttää. Tarkoituksena olisi tämä loppuvuosi katsoa, miten ori kentässä pärjää, jotta orin jalostuskäytöstä tulisi entistä monipuolisempaa. Sen keväällä syntynyt varsa Breezy Prince nimittäin aiotaan suunnata kenttäratsuksi. Este- ja koulukilpailuissa Dale on sen sijaan käynyt nyt vähän vähemmän, ja jatkaa niiden täyspäiväistä kisaamista sitten, kun kenttäkausi on ohi tai loppupuolella. Dale on lisäksi nyt jo kolmannen varsan isä, kun heinäkuussa sen astuma tammamme Kiley varsoi kauniin tammavarsan Karrien.

21.11.2013 estevalmennus, valmentajana venlis

Aloitimme Dalen ja Sarahin kanssa reippaalla ravilla, jotta poni saatiin kunnolla hereille. Voltit, pääty-ympyrät ja temmonvaihtelut tuottivat toivottua tulosta -poni alkoi kuunnella apuja kunnolla, ei juossut pohjetta karkuun eikä painanut kädelle, eikä tehnyt mitään muutakaan "epäsopivaa". Dale oli kuuliainen ja rauhallinen, ajoittain niinkin rauhallinen ettei ravinlisäys meinannut onnistua niin lennokkaasti kuin oli tarkoitus.

Jatkoimme kavalettityöskentelyllä. Keskihalkaisijalle oli aseteltu parin askeleen välein matalia, värikkäitä kavaletteja. nyt oli hyötyä Dalen kuuliaisuudesta ja rauhallisuudesta, sillä se keskittyi hyvin asettelemaan jalkansa. Sarah ratsasti maltillisesti ja eleettömästi, ei sitä menoa voinut kuin ihailla.

Olin asetellut lävistäjälle kahden pienen okserin sarjan. Tehtävä aloitettiin ympyrällä, jossa rytmitimme laukkaa ja valmistelimme ponia sarjalle. Sitten otimme läpihypyn sarjalle. Askeleet ja rytmi osuivat hyvin, mutta Dale olisi mielellään kulkenut pää riipuksissa. Sarah sai ponin kuitenkin helpon oloisesti keskittymään. Korotin molempia oksereita ja rakensin vielä kentän keskelle isommanpuoleisen pystyn. Käännös sille oli tiukka, ja onnistuminen edellytti hyvää valmistelua ja onnistunutta sarjaa. Dale hyppäsi sarjan loistavasti. Pystynkin se ylitti kokeneen esteponin tavoin.

Otimme vielä loppuverryttelynä pari pääty-ympyrällistä rauhallista laukkaa, ja siirryimme loppuravien jälkeen käyntiin.