30.05.2021 Maastoretki Mangoviassa, kirjoittanut omistaja
Toukokuinen retkipäivä suuntautui parin tunnin ajomatkan päähän Mangoviaan. Siellä järjestettiin kaikille avoin maastoretki, jonne tytöt osallistuivat Hattiksen ja Pullan kanssa. Äidille reissun kohokohta oli kuitenkin Naellalle myydyn Vanilja -tamman tapaaminen pitkästä aikaa sekä illanvietto. Mangovian tilukset on tuttuja pelkästään kuvista, joten oli hienoa päästä tustumaan tallille ihan paikanpäälle. Vanilja oli viimeisillään tiineenä Mangovian Valtterista ja voi varsin paksusti, täytynee tehdä uusi reissu varsan synnyttyä!

Hattis ja Pulla on molemmat maastovarmoja hevosia, joten niiden kanssa tuntui turvalliselta lähteä pidemmälle reitille vieraassakin paikassa. Alkumatkasta puskasta lehahtavat linnut saivat muutaman hevosen säikähtämään, mutta Pulla ei korvaansa letkauttanut niille. Asfalttitien ylitys oli odotusten vastaisesti sille aika jännittävää, koska ohiajavien autojen takia ylitysvuoroa jouduttiin odottelemaan tienreunassa aika kauan. Maastoesteradalla jotkut hurjapäät, Belle ja Hattis mukaan lukien, intoutuivat hyppäämään esteitä, mutta Cessi ei viitsinyt lähteä kokeilemaan onneaan Pullan kanssa sen ollessa tavallistakin laiskemmalla tuulella. Rentoon maastoretkeen ei kuulu tamman patistaminen tukkipinojen yli. Piste. Evästauon pullatarjoilu sen sijaan kuului ehdottomasti rentoon maastoretkeen, sekä hevosen, että kuskin mielestä.

03.06.2021 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Pulla päätettiin astuttaa uudelleen voikolla omalla orillamme Jeilin Pullapitkopenteleellä eli Pentillä. Yhdistelmä uusittiin, koska viime kerralla Pulla varsoi täysaikaisen ja ulkoisesti hyvin kehittyneen varsan kuolleena. Tästä varsasta odotettiin komeaa ja atleettista kilpahevosen alkua, mutta etuajassa syntynyt voikko pikkuruinen ja pyöreä tammavarsa oli kaikkea muuta. Varsa kuitenkin vahvistui ja kasvoi päivä päivältä Pullan hellässä huolenpidossa ja vieroitettiin sitten vähän ikätovereitaan myöhemmin. Aika pitkään mietittiin, että kehtaako varsaa edes laittaa myyntiin, mutta Kuningatarpitkoksi nimetty tamma löysi mitä parhaimman kodin Vadelmiina Rastaspuron silmäteränä.

24.12.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Pitkän ja hienon uran tehnyt Riiviöiden Roomeo alkoi olla elämänsä ehtoopuolella ja minä havahduin siihen tositilanteeseen, ettei minulle jää orista yhtäkään varsaa. Tuiskulan aikaiset kasvatit on myyty ja suomenhevoskasvatuksen kuihtuessa kasaan, ei orilla ole varsoja kuin neljä. Mietin omia tammojani ja vaikka Kastehelmessä on suomenhevosia enemmän kuin alunperin piti olla, en oikein keksinyt minkä tamman olisin Roomeolla astuttanut. Pulla olisi tietysti sopiva, mutta se oli juuri varsonut Pentistä ja muutenkin ikätasoaan jäljessä. Toki kuolleen varsan, mutta tiineysaika ja varsominen on rasittanut sitä siitä huolimatta. Tein kuitenkin nopean ratkaisun ja päätin astuttaa Pullan varsakiimaan. Ehtii se kilparadoille myöhemminkin, eikä se ole maailmanloppu jos tammalta jää pari-kolme kautta väliin. Ei siitä mitään kansallisen tason ratsua kuitenkaan tule. Pullan odotettiin varsovan joulun tienoilla, mutta kaikkien yllätykseksi varsominen käynnistyi juuri jouluaattona! Varsominen sujui hyvin ja Pulla hoiti varsaa erittäin mallikelpoisesti, vaikka olikin ensi kertaa asialla. Mustalla orivarsalla oli piirto, täplä turvassa ja muutama matala sukka. Se vaikutti alusta asti hirmuisen määrätietoiselta ja rohkealta ja saikin lempinimekseen nopeasti Pomon. Virallisen nimen päättäminen sen sijaan oli vaikeaa, mutta joulun hengessä Pomeranssi sopii paremmin kuin hyvin!

01.03.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Pulla, pullava, pulla, pullava.. Aikuisikään ehtinyt kilpauraansa alotellut korvamatoja aiheuttava tamma muutti meille suoraan kasvattajaltaan Sylvi Myrskylältä. Tamman emän puolen suku oli kuulemma turhankin hyvin edustettuna Sylvin tallissa, eikä hänellä siksi ollut Pullalle oikein käyttöä jalostuksessa. En minäkään varsinaisesti ollut uutta hevosta etsimässä, mutta Pullassa tuntui olevan kaikki kohdillaan. Sen suku oli minulle täysin uutta ja se oli näyttänyt taitojaan jo kilpailuradoilla. Sylvin kanssahan me ollaan tunnettu jo vuosikaudet, joten uskalsin varata ostotarkastuksen tammaa näkemättä ja lähteä traileri perässä ajamaan kohti Myrskylää.