Gisela SND

20.1.2012 Eläkkeelle

Vielä viimeiset kenttäkisat Bairdonissa, ja sitten Sella pääsee viimeinkin täysipäiväiselle, hyvin ansaitulle eläkkeelleen. Tulevina, toivottavasti vielä useina vuosina Sella saa ottaa rennosti nuorempien tammojen kanssa tarhaillen ja säännöllisesti maastoretkillä tallustellen. Ensimmäinen nyffini Sella alkaa olla jo vanha, mutta edelleen se on niin herttainen ja kultainen tapaus, etten millään malttaisi siitä luopua. Pitää vain toivoa, että Sellan elinvuosia riittää vielä pitkän aikaa.

Maastoestevalmennus 7.4.2011, valmentajana Ninni

Sella ja Jocelyn saapuivat kenttäesteradalle, molemmat intoa tihkuen! Pyysin Jocelynia kävelemään hetken pitkin ohjin ennen ohjeistettua verkkaa. Pyysin Jocelynia aloittamaan Sellan kokoamisen, sekä avuille ratsastamisen isolla ympyrällä. Hän teki työtä käskettyä ja kun näytti sujuvan vaikeutin tehtävää. Hänen tuli reagoida käskyihini niin nopeasti ja vähäisin avuin kuin vain suinkuin pystyin. Annoin heidän kävellä pari kierrosta ympyrällä ja sitten huusin: "laukkaa!". Jocelyn reagoi heti, mutta Sella ei ollut niin kuulolla, joten laukkaan päästiin vasta ravin kautta. Ratsukon laukatessa huusun: "askeleen lyhennys!" ja Jocelyn alkoi koota ratsuaan lyhyempään muotoon. Tässä näki Sellane pehmeiden askelten viennin, sillä se reagoi heti ja lyhensi välittömästi askeltaan. Kun kyseistä harjoitusta oltiin menty tarpeeksi pyysin Jocelynia siirtämään käyntiin ja antamaan hetkeksi pitkät ohjat.

Aloitimme treenaamaan Banketille tuloa ja sen ylittämistä. Annoin viimehetken ohjeita ja annoin ratsukolle luvan aloittaa. Jocelyn nosti laukan ja teki pari volttia sen kuntoon saamiseksi ja herätteli samalla Sellaa avuille. Sitten he lähestyivät Bankettia suoralla linjalla ja Sella ponnisti ylös pientareelle. Pientareen päällä oli noin 80cm tukki, jonka Sella ikävä kyllä kielsi ja Jocelyn menetti tasapainonsa. Onneksi ei kuitenkaan pudonnut. Aloitimme alusta. Sella hyppäsi penkereelle tasaisesti ja ylitti nyt myös tukin pienellä askelvirheellä. Sen jälkeen Jocelyn myötäsi istunnallaan, jotta Sella pääsi hyppäämään alas penkereelta. Otimme vielä uudelleen ja Sella hyppäsi penkereelle liian aikaisin, mutta pääsi ylös. Kuitenkaan tukin yli ei päästy ongelmitta, sillä hyppy penkereen päälle venyi niin, että Sella joutui hyppäämään sen aivan liian läheltä ja askelsi sitten ravin kautta alas maahan. Viimeisellä yrityksellä Jocelyn teki kaikkensa ja sai kun saikin Sellan hyppäämään onnistuneesti koko Banketin.

Maastoestevalmennus 29.5.2010, valmentajana Pörröpompula

Weem oli pitänyt ruokataukonsa ja lepohetkensä puolen päivän aikana, joten nyt oli sitten iltapäivän maastoestevalmennuksien aika. Weem oli saanut alleen hyvin energisen New Forestin ponitamman, Sellan. Koska Sellan peruskunto oli keskikertainen, päätimme harjoitella pitkiä matkoja, sekä sitten jonkun verran yksittäisiä ja yksinkertaisia esteitä, mutta pääasiassa keskityimme pitkien matkojen suorittamiseen, sekä kunnon treenaukseen. Pyysin Weemiä ottamaan ohjaa heti alusta alkaen ja ravailemaan tamman kanssa, Sellan mielenkiinto herpaantui heti ja se alkoi venkuroida, tamma kiemurteli kuin lapamato, eikä ravaamisesta meinannut tulla yhtään mitään. Weem yritti parhaansa mukaan ratsastaa tammaa ja kahdenkymmenen minuutin työn tuloksena oli yhteistyökykyinen ratsukko. Sella rauhoittui ja alkoi kuunnella apuja, sekä Weemin ääniä ja käskyjä. Pyysin ratsukkoa laukkaamaan nurmiradan toiseen päähän ja tulemaan samaa tietä takaisin. Weem toimi ja siirsi Sellan laukkaan. Sella laukkasi hyvällä, omalla reippaalla tempollaan pitkin nurmirataa. Laukka pyöri hyvin ja Weemin tuli vain kontrolloida kääntöpaikkaa, sekä vauhdin tempoa ihan hiukan, muuten hän vain istui mukana ja antoi tamman viilettää nurmella. Pyysin Weemiä kääntämään ympäri ja laukkaamaan rinnettä ylös ja hyppäämään banketin. Weem toimi ja kiidätti Sellan kiitolaukkaan, hieman ennen bankettia Weem otti ohjalla laukkaa kiinni ja hidasti sitä, Sella ponnisti ensimmäiselle tasolle ja se oli nappisuoritus, tasolta piti ponnistaa vielä 80cm korkuisen tukin yli. Sellalla oli vaikeuksia löytää ponnistusvoimaa, mutta kuitenkin tammasta löytyi virtaa ja tukin yli hyppäämien sujui loppujen lopuksi suhtkoht hyvin. Pyysin Weemiä jatkamaan laukkaa ja tulemaan banketin jälkeen rinnettä alas ja hyppäämään kaksi risuestettä peräkkäin. Risuesteet olivat muodostettu siten että niiden väliin jäi askeleen mittainen alue, josta sitten piti ponnistaa jo toisen risuesteen yli. Laukka alamäkeen toimi hyvin, koska Sella varoi itse automaattisesti jalkojaan ja Weem tasapainotti tilannetta hidastamalla laukkaa ohjan avulla. Sella ponnisti ensimmäisen esteen yli hyvin ja hyppy oli sulava, esteiden välissä tullut askel sekosi hiukan ja jälkimmäisen risuesteen hyppy näytti enemmänkin hätääntyneeltä kengurun loikalta, mutta kuitenkin esteen hyppäys onnistui, tyylistä ei tosin puhuta sen enempää. Pyysin Weemiä siirtymään raviharjoittelun pariin, koska tammalta alkoi loppua kunto. Pidimme typistetyn valmennuksen ja huomenna jatkaisimme toisella tavalla. Loppuun vielä loppukäynnit.

Maastoestevalmennus 30.5.2010, valmentajana Pörröpompula

Weem oli vauhdissa jälleen mukana. Tänään hän halusi ratsastaa Sellalla ennen kuin piti ruokataukonsa, joten se sopi minulle vallan mainiosti. Eilen pidimme hieman typistetymmän valmennuksen, koska tammalta hiipui kunto. Tänään harjoittelisimme enemmän esteiden hyppäystä kuin kunnon kohentamista, joten aloitimme ripeillä alkulämmittelyillä. Weem kehotti tamman raviin ja Sella ravasi tyylikkäästi nurmiradalla auringon paisteessa. Pyysin Weemiä ottamaan laukalle pikkuhiljaa ja kun hän olisi laukannut tarpeeksi, siirtyisimme 80cm:en esteiden hyppäämiseen. Nurmiradalla oli seuraavanlaisia esteitä, ihan perus risuesteitä kolmen eri korkuisia, 60cm, 70cm ja 80cm, aloittaisimme niistä, koska ne kuuluivat lämmittelyyn. Radalta löytyi myös banketti, joka oli eilisestä tuttu tammalle, sekä pari vesiestettä ja vaikeana osana oli, alashyppy veteen-este myös kuiva versio tästä löytyi, joten päätimme toteuttaa molempien hyppäämisen. Pyysin Weemiä siirtymään risuesteille. Weem kohensi laukkaa, koska Sella laukkasi hyvin laiskan oloisesti. Laukan tempo tuli reippaammaksi ja ratsukko lähestyi 60cm:in risuestettä. Sella ponnisti kevyesti, hyvällä ilmavaralla ja loistavalla alastulolla. Esteiden hyppääminen ei tuottanut siis Sellalle ongelmia, Sellan kunto oli ainoa ongelma, koska tammalla ei ollut juuri ollenkaan kestävyyttä. Pyysin Weemiä jatkamaan 70cm:in risuesteelle ja siitä sitten vielä 80cm:in risuesteelle. Weem toimi ja lisäsi jälleen laukan tempoa. Sella ponnisti edelleen tarkkaa oikeasta kohdasta, hyvällä terhakkaalla voimalla ja nätillä alastulolla. Maan epätasaisuus sai Sellan haparoimaan, mutta tamma kokosi itsensä jälleen ja kiihdytti viimeiselle esteelle. Ponnistuspaikka ei vieläkään ollut hukkunut ja liitävä ja kaareva hyppy näytti kauniilta, alastulo oli moitteeton. Pyysin Weemiä kävelemään hetken, jotta tamman kiihtynyt hengitys tasaantuisi. Kerroin Weemille samalla mitä hänen tulisi seuraavaksi hypätä ja järjestys tosiaan oli seuraavanlainen; Ratsukko kiihdyttäisi laukkaan ja hyppäisi ensin banketin, josta laukattaisiin lammen läpi coffinille ja sitten tultaisiin risuesteille päinvastaisesta suunnasta kuin äsken, jatkettaisiin suoraan josta tulisi alashyppy veteen ja heti perään mäennyppylä joka laukattaisiin tietysti ylös reippaassa vauhdissa ja viimeisenä samanlainen alashyppy, mutta vain kuivalle maalle. Weem ymmärsi ja olisi valmis suorittamaan rataa, tamman hengitys oli tasaantunut ja mieli virkeä. Weem nosti laukan ja lähti kohti bankettia, tamman terhakas olemus kiiti banketin ensimmäiselle tasolle ja ponnistuspaikan löydyttyä tamma kohosi ilmaan ja hyppäsi 80cm:in tukin. Weem kiihdytti laukan ja laukkasi lammen läpi, tamma piti vedessä laukkaamisesta ja hidasti laukkaa lammen kohdalla, mutta Weem patisti sitä eteenpäin. Mäenharjanne laskeutui montunpohjalle, jossa häämötti vesihauta. Sella hyppäsi esteen hyvin ja jatkoi loivaa rinnettä ylös, laukaten. Kolme risuestettä meni kuin vettä vain, vaikka suunta olikin toinen, se ei hämännyt Sellaa ollenkaan, hypyistä teki helpoksi myös se että risuesteet hypättiin korkeimmasta pienempään -järjestyksessä. Oli taas vesielementin vuoro ja alashyppy veteen, Sella hidasti niin paljon että hyppäsi lähes paikoiltaan veteen, mutta Weem ei antanut sen häiritä, Weem kiihdytti tahtia, jotta tamma ei hyytyisi mäkeen. Mäen jälkeen oli vielä vuorossa samanlainen alashyppy, mutta vain kuivalle maalle. Weem antoi Sellan mennä, mutta Sella hidasti jälleen ja epäröi hetken, mutta Weemin kutittava pohje auttoi tammaa saamaan rohkeutta hyppyyn. Pyysin Weemiä ottamaan raville ja ravailemaan jonkun aikaa. Loppuravit oli ravattu ja Weemin oli aika siirtyä käyntiin. Weem kiitti valmennuksesta ja jatkoi Sellan kävelyttämistä vielä hetken.

12.10.2009 Koulutreeniä

Kilpailukentillä on nyt ollut hiljaista, Sella on saanut ottaa vähän rennommin kiireisen kesän ja syksyn jälkeen. Tamman liikutuskin on ollut vähän vaihtelevaa, mutta tänään päätin tehdä tamman kanssa vähän koulutreeniä. Satuloidessani tammaa Sella oli oma pirteä ja energinen itsensä.

Maneesissa aloitin ratsastuksen kävelemällä pitkin uraa vapain ohjin. Istunnallani yritin parhaani mukaan vaikuttaa Sellan käynnin pituuteen, ja pienen herkistelyn jälkeen sainkin sen liikkumaan pohkeesta eteen ja istunnalla pidättäen lyhentämään askeltaan. Otin ohjat käteeni ja lähdin ihan rauhassa työstämään ympyröitä ja voltteja ravissa ja käynnissä, vähän fiiliksen mukaan. Pian Sella rupesi myötäämään nätisti niskastaan ja askeleet alkoivat tulla enemmän ponin kropan alle. Otin vielä vähän laukkaa ympyrällä, ja sitten vaihdoin suuntaa ja toistin rauhallisen ratsastuksen myös toiseen suuntaan.

Muuta emme tänään sitten tehneetkään, sillä olin jo saanut kaiken minkä halusin: Sellan rauhoittumaan ohjan ja pohkeen väliin, vähän muototreeniä kaulan lihaksille ja liikuntaa sekä ponille, että itselleni.

24.8.2009 Tyttö tuli!

Sella varsoi tänään kauniin, ruunikon tamman. Pienokainen sai nimekseen Guinevere DON ja se tosiaan jää sitten meille loppuelämäkseen, tammasta kasvatetaan kenttäpainotteinen ponien huippu. Sella tarvitsi synnytyksessä vähän ihmisen apua ja oli varsomisen jälkeen väsynyt ja hikinen. Muutaman tunnin jälkeen, kun pikku-Vera jo nousi jaloilleen, jaksoi Sellakin hoivata uutta pienokaistaan yhtä hellin ottein kuin ensimmäistäänkin.

16.8.2009 Toinen astutus

Tänään Sella astuttiin newforestorilla Flipper MV. Tummanruunikko ori oli suunniltaan onnesta päästessään tekemään tuttavuutta Sellan kanssa, ja eipä Sellakaan astutusta yhtään vastustellut. Komea Flipper on kilpaillut hienon uran esteillä, mutta kivasti se on näyttänyt kyntensä myös kouluratsastuksessa ja kenttäkisoissakin - sopivan monipuolinen ori meidän Sellalle siis! Nyt jännitetään, minkälainen tapaus siellä Sellan mahassa alkaa kasvamaan. Jos sieltä syntyy tamma, se jää meille asumaan, jotta Sellan hieno suku saadaan edelleen jatkumaan.

1.5.2009 Kenttäratsun ura on korkattu!

Huhtikuun lopussa Sellan kanssa aloitettiin kenttäratsastuksessa kilpaileminen. Aikaisemmin kevättalvella sitä on jo raijattu mukana este- ja koulukisoissa, ja ihan kivasti on tamma siellä menestynytkin. Ensimmäiset kenttäkisat kuitenkin jännittivät, varsinkin, kun Sellan kunnon kasvattaminen on edelleen hieman kesken. Vaikka kisoihin lähdettiin kokeilumielellä lähinnä hankkimaan kivoja kokemuksia, yllätti Sella tekemällä parastaan ja sijoittumalla useammankin kerran!

1.4.2009 Pikkuinen varsa

Tänään Sellalle syntyi sen ensimmäinen jälkeläinen - pieni nyffitamma Amandine DON. Ensimmäinen jälkeläinen haluttiin laittaa alulle jo Sellan ollessa nuori, jotta kilpailu-uran alkupuolella ei tällaisista asioista tarvitsisi huolehtia. Sella hoitaa pienokaistaan hellästi ja lempästi, ja ruunikko tammavarsa vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä. Amandine laitetaan myyntiin sen täyttäessä vuoden.

20.2.2009 2-vuotispäivää vietettiin metsätiellä

Sellan kanssa on hyvään tahtiin aloitettu ratsuksi kouluttaminen, tähän mennessä sitä on juoksutettu, lastattu vaunuun ja tehty muitakin käsittelyharjoituksia. Sella on tuntunut tottuvan kaikenlaisiin toimiin hyvin, kunhan sille on annettu aikaa rauhassa tutustua uusiin tavaroihin ja paikkoihin.

Tänään harjasin Sellan, kuten joka päivä, tallikäytävällä toiselta puolelta kiinnisidottuna. Sellaa ei vielä olla pidetty kiinni molemmilta puolilta, kun hyvin se tuntuu pysyvän vähemmälläkin. Käytin harjaamiseen vähän enemmän aikaa kuin yleensä, sillä talvikarva alkaa pikkuhiljaa lähteä säiden alettua lämpenemään, ja lisäksi oi'oin vielä tamman häntäjouhet. Sitten laitoin Sellan riimuun kiinni juoksutusliinaan ja lähdimme maastolenkille läheiseen metsään.

Kevätaurinko lämmitti jo hieman, mutta tiet olivat edelleen kutakuinkin lumen peitossa, vähintään pientareilla oli aurauspenkat. Annoin ensin Sellan kävellä aika pitkällä narulla, enkä alkuun kovinkaan paljon puuttunut käynnin tahtiin. Vartin verran käveltyämme lyhensin vähän liinaa, maiskutin ja lähdin juoksemaan tamman rinnalla hiljaista ravia hetken matkaa. Sitten rauhoittelin tammaa äänellä ja hidastin taas käyntiin. Tällaisen yllättävän käänteen jälkeen Sella kulki pää pystyssä ja selvästi jännittyneempänä, joten toistin ravipätkän vielä vähän ajan kuluttua. Lopun matkaa kuljimme sitten käynnissä, kun maastossa ravaaminen oli neidistä niin kovin jännittävää.

1.1.2009 1-vuotias tammanalku

Sella on kasvanut kovaa vauhtia, nyt se on jo vuoden vanha. Kenttäponiksi ostettu tamma taitaa jäädä aika pieneksi, mutta eiköhän sen kanssa helppoja luokkia päästä menemään. Hoitajia Sella ihastuttaa ja vihastuttaa luonteellaan - se on ylireipas, ylipirteä ja ylienerginen. Onneksi Sella on myös pieni, joten se on hallittavissa tästä sähläämisestään huolimatta.