Shawnda Berry

Estevalmennus 27.5.2012, valmentajana Daivive

Danna lämmitteli Berryä antamieni ohjeiden mukaan samaan aikaan kun kasasin esteitä kentälle. Päivän tehtävänä olisi saada vauhdikas tamma keskittymään ja seuraamaan hieman mutkittelevampia teitä ratsastajansa opastamana. Lämmittelyhypyiksi pystytin pari pienempää ristikkoa kahdeksikolle, jotta laukanvaihtojakin saatiin harjoiteltua ennen varsinaista ratatreeniä. Kun Berry ylitti pienet esteet kiitettävästi muutamaan otteeseen ja laukan vaihdot ravin kautta ja suoraan laukassa saatiin sujumaan, selostin tulevan tehtävän. Danna nyökkäsi ohjeilleni ja ohjasi sitten Berryn laukassa kohti ensimmäistä estettä. Ensimmäiset kierrokset pidin esteet matalana, jotta Danna saisi hieman tuntumaa Berryyn ja oppisi säätelemään ponin vauhtia ennen korkeampia koitoksia. Kun Kaksikko alkoi kutakuinkin toimimaan yhdessä, eikä esteille enää tultu täysin vinoon, nostin korkeuksia. Danna piti Berryn hyvin hallinnassa suuremmillakin esteillä ja vain muutaman kerran jouduin puomeja nostelemaan. Kun rata sujui kaksikolta erinomaisesti, päätin jättää valmennuksen siltä osin siihen, jotta kaikille jäisi hyvä mieli tapahtumista. Ratsukko sai jäähdytell itsenäisesti siivoillessani rataa.

13.5.2012 Kevätmaastoilua

Danna soitti, kun olin vasta syömässä aamupalaa ja hoputti jo tulemaan tallille. Toni oli kuulemma jo matkalla, koska olimme sopineet jo perjantaina menevämme tänään maastoon, jos vain hyvä keli tulisi. Onneksi sain pummittua äidiltä kyydin, muuten olisin varmaan jäänyt tyttöjen matkasta!

Tallilla Danna kertoi, että menisin Berryllä. Sehän sopi minulle, vähän jo iäkkäämpi connemaratamma on ihana kevyt ja pirteä ratsastettava, aikamoisen erilainen kuin ne nuoret ponit, joilla minut yleensä määrätään. Danna itse meni kenttätykki Frostiella ja Toni puolestaan harjaili jo Sessaa. Pistin itsekin vipinää tekemiseen ja olin Berryn kanssa valmis ennen Tonia, vaikka hänellä oli ollut ainakin vartti enemmän aikaa. Turhaa puunausta joku harjan selvittäminen!

Maastolenkillä minä ja Berry menimme keskellä, Danna ja Frostie olivat viimeisiä ja Sessa ja Toni menivät ensimmäisinä. Laukkasimme muutaman pätkän rentoa laukkaa, muuten matka taittui kevyessä ravissa. Berry oli vähän säpäkällä päällä, varmaan keväästä innoissaan, mutta reissu meni hyvin ja ilman mitään ongelmia. Oli ihana viettää kevätaamu maaston rauhassa!
t. Natalie

Maastoestevalmennus 28.5.2011, valmentajana Jette

Odotin ratsukkoa maastoesteradalla. Pian Kendra-tyttö saapui Berryn selässä. Olin valinnut treenipaikaksi yhden suoran, jossa oli banketti ja vesihauta. Kendra kertoi, että Berryllä on ollut ongelmia vesihaudalla. Kyselin millaisia, ja sain selville että se on ponnistanut aivan liian kaukaa ja joskus kieltänyt. Päätin siis, että treenaisimme eritoten sillä ja bankettia vain kerran tai pari. Ratsukko oli jo alkuverkannut, joten pyysin Kendraa tulemaan banketin ja sen jälkeen haudan. Banketilla ei ollut mitään ongelmaa, mutta vesihaudalle tultaessa Berry kielsi mutta pian ponnistikin paikoiltaan yli. Kendra sai kuin saikin pysyttyä kyydissä ja käskin tulla esteen uusiksi. "Säilytä hyvä tuntuma ja myötää vasta juuri ponnistuksessa. Lisäksi muista kantapäät alas!" huudahdin ja Kendra korjasi virheet. Nyt Berry katsoi estettä vain hiukan, mutta ponnisti liian kaukaa. "Tule este melko kootussa temmossa, ja pyri pitämään pohkeet kiinni loppuun asti", neuvoin. Nyt hauta ylittyi mallikkaasti, joten tähän oli hyvä lopettaa.

Maastoestevalmennus 7.2.2011, valmentajana slingi

Saavuttuani valmennuspaikalle, näin kun ratsukko oli jo lämmittelemässä kentällä. Suuntasin lähemmäs ja ratsastajan huomatessaan minut, hän huudahti reippaanoloisesti tervehdyksen, ja esitteli itsensä Kendraksi. Poni hänen allaan, osoittautui Berryksi, kauniiksi reippaaksi tammaksi, joka selvästi odotti jo pääsevänsä tositoimiin. Annoin Kendran lämmitellä Berryä vielä hetken, kunnes ehdotin että voisimme aloittaa valmennuksen. Tänään harjoittelisimme erikoisempia esteitä, ja niiden ylihyppäämistä, Kendra vakuutteli että Berry oli sen verran rohkea ettei se välittänyt erikoisemmistakaan esteistä, mutta onhan se hyvä harjoitella niitäkin, ettei tule sitten eteen tilannetta, jossa poni ei menisikään esteen yli, sen takia että este oli sen mielestä pelottava. Valitsin ratsukolle harjoiteltavaksi esteiksi, risueste, pöytä ja trakehnerhauta, korkeutta esteille tuli 90cm. Kehotin Kendraa siirtämään Berryn laukalle, ja tamma teki työtä käskettyä, se ampaisi kovaan laukkaan ja aluksi ratsukko hyppäisi risuesteitä pariin kertaan. Berry hyppäsi esteen yli hienosti, ja Kendra näytti tyytyväiseltä. Harjoiteltuamme hetken risuja, käskin Kendraa ratsastamaan kohti pöytää. Berry lähti sitä kohti, ja näytti aluksi hiukan epäröivältä mutta se kuitenkin hyppäsi esteen yli. Kendra sai tamman rauhoittumaan, ja he olivat loistava parivaljakko, Berry ilmeisesti luottaa Kendraan täysin. Kehotin kokeilemaan vielä kerran, ja nyt epäröinnistä ei ollut enää tietoakaan, vaan ratsu liiteli esteen yli hienosti ja jättäen hyvän ilmavaran kavioden ja esteen väliin. Lopuksi siirryin trakehnerhaudalle, ja Berry näytti mielestäni epäröivältä, ja Kendran mukaan tamman jokainen lihasjännityis hiukan, joten pyysin ratsukkoa tulemaan ensin käynnissä esteeseen tutustumaan. Berry tuli estettä lähemmäs, ja se haisteli kaiken tarkkaan, seuraavaksi ratsukko ravasi esteen ohi pari kertaa, ja nyt Berry ei enää siitä välittänyt oikeastaan yhtään. Kendra suostui kokeilemaan että tulisiko Berry esteen yli vai ei, joten niinpä hän siirti tamman laukalle, ja käski sitä reippaasti eteenpäin esteelle. Pari hidastusta estettä ennen, mutta Kendran napakka käsky sai tamman kasaamaan itsensä, ja se hyppäsi esteen yli. Kendra näytti tyytyväiseltä ja taputti tammaa kaulalle sitä kehuen. Ehdotin että valmennus loppuisi tällä kertaa tähän, joten lopuksi jäähdyttely treenin jälkeen. Juttelimme Kendran kanssa hetken, ja kehotin häntä harjoittelemaan trakehnerhautaa silloin tällöin, jotta tamma varmasti tottuisi siihen, valmennus sujui kuitenkin kaikinpuolin loistavasti.

Maastoestevalmennus 26.1.2011, valmentajana Anni

Saavuttuani valmennuspaikalle, Kendra ja Berry olivat jo verkkaamassa, joten pääsimme nopeasti töihin. Ajatukseni oli nyt vain vähän viilailla erilaisten esteiden hyppäämistä, niille tuloa ja sitä rataa.

Aloitimme taloesteellä. Berry vaikutti energiseltä tapaukselta, mutta toisaalta Kendra näytti pärjäävän tammalle oikein hyvin. Ratsukko ylittikin taloesteen näyttävällä loikalla, eikä toinenkaan kerta tuottanut ongelmia, joten vaihdoimme tehtävää. Seuraavaksi oli tarkoitus harjoitella sekä ylös- että alashyppyä. "Hitaammin!" jouduin karjaisemaan useampaankin väliin, meinasi mennä välillä turhaksi kaahaukseksi. Ylöshypyt onnistuivat oikein mallikkaasti, Berry ponnisti vahvoja hyppyjä, joissa Kendra pysyi hienosti mukana. Alaspäinhypyissä ratsukko joutuikin hakemaan lisää malttia, ensimmäisellä yrityksellä Berry nimittäin tuli hyppypaikalle niin kovassa vauhdissa, ettei sitten uskaltanutkaan hypätä. Toinen kerta oli kuitenkin paljon hallitumpi, ja tamma hyppäsi varmasti.

Lopuksi otimme vielä vedessä olevan banketin hyppäämistä, sekä kuivalla olevan haudan, jossa oli kuitenkin vettä. Kendra otti topakkana Berryn kunnolla kuulolle jo alussa, joten ratsukko eteni veteen hallitusti. Berry meinasi vähän lähteä lapasesta banketille tultaessa, mutta kauniin hypyn jälkeen Kendra sai ponin taas hallintaan, ja pienoisen mäen jälkeen ratsukko hyppäsi haudan puhtaasti, epäröimättä lainkaan. Olin tyytyväinen, ja ohjeistin ratsukon loppuverkkoihin kehujen säestämänä.

Estevalmennus 4.1.2011, valmentajana Sofia

Käskin Bethyn ja Berryn alkuverrytellä omaan tahtiin aluksi, kun itse kasailin esteitä. Berryllä näytti olevan energiaa aika paljon, johtuukohan näistä talven pikkupakkasista. Rakensin pari kolme estettä 60-70cm korkeuteen, ja kerroin että tänään olisi tarkoitus harjoitella hyvien teiden ratsastamista ja ratsastan hyppu tekniikkaa. Kun olitte verrytelleet valmiiksi, käskin tulemaan pientä pystyä näin aluksi. Berryllä kun oli sitä energiaa, tuli se vähän liian vauhdikkaasti pari kertaa esteelle. Käskin ratsastamaan ison laukka voltin ja sen jälkeen suuntaamaan esteelle ja ottamaan pidätteitä. Rupesihan se sujumaan parin kerran jälkeen ja ponikin vähän rauhoittui.

Sitten käskin tulemaan kaksi estettä kerralla, ensimmäinen este tultiin oikeassa kierroksessa kokorataleikkaalla ja siitä yritettiin tehdä hyvä tie kääntymällä vasemmalle toiselle esteelle joka oli suoralla uralla. Sujui mielestäni ihan moitteetomasti, ja lisättiin "rataan" kolmaskin esten. Tiet olivat aluksi hieman lyhyitä, ja kerroin ettei nyt ratsasteta nopeaa aikaa, vaan yritetään saada niitä hyviä teitä ja katsetta esteille.

Lopuksi minulla ei ollut mitään huono sanottavaa ratsukosta, ja annoin loppuverkata rauhassa. Neuvoin välillä maneesin laidalta.