24.12.2012 Syntymä

Diana varsoi jouluaattona hyvinvoivan orivarsan. Musta varsa liikkuu jo vikkelästi ja Diana palailee pikkuhiljaa normaalikäyttöön. Varsa oli viikon verran yliaikainen, mutta täysin terve eikä edes kovasti suurempi kuin ajoissa syntyvät varsat. Nillurilla riittää nyt puuhaa, kun Dianan perässä tallustelee mustiainen pällistelemässä. Diana on suhtautunut varsaansa kovin äidillisesti ja hienosti, ja maitoakin on riittänyt. Varsan nimi on edelleen mietinnässä, ehdotuksia saa antaa.

15.2.2013 Estevalmennus, valmentajana Frango

Olli, musta energinen ori joka hyppelehti kentällä ratsastajaansa vieden 6-0 oli tämän päivän valmennettava. Esittelimme toisemme ja ponipoijan nimi oli Thomas. "Ootkos valmis valmennukseen?" kysyin tältä nuorelta pojalta. Sain vastaukseksi vain nyökkäyksen.

Aloitimme pienillä kavaleteilla ja puomisarjoilla. Ollin isot askeleet menivät monena kertana puomeilla sekaisin, joten pyysin Thomasta pidättämään pikkuisen enemmän mutta myös kannustamaan samalla. Kun Olli oli tarpeeksi kasassa, meni puomit yhtä hyvin kuin kavaletitkin.

Kun hevosen askeleet olivat hiottu ja kunnossa, päästin ratsukon raviin tai laukkaan, miten itse halusi. Thomas ohjasi Ollin hyvin ensimmäiselle ristikolle ja tie oli hyvin asetettu! Ristikon jälkeen tuli heti seuraava pystyeste, jossa Thomas jarrutteli hitusen liikaa ja Olli pudotti. Kehotin Thomasta pitämään Ollin oman tahdin esteille, ettei Olli mene sekaisin. Hyvinhän se tepsi, pidemmällä pätkällä esteiden välissä Olli irrotteli ja muutama este tippui liiallisesta vauhdista, tästä sanoin, että jos Olli lähtee liian nopeaa tempoa, silloin saa jarrutella! Ollin askeleet olivat mielettömän hienot!

13.8.2013 Juoksutus, juoksuttamassa Nilluri, valmentajana Len Clausson

Taluttelin tyynennäköistä Ollia maneesin kulmalla ja odottelin innostuneena jo tulevaa valmennusta, koska tämä tulisi olemaan aivan erilainen kuin muut valmennukset - saisimmehan juoksuttaa hevosia, eikä tarvitsisi hikoilla satulassa. Kaiken huipuksi olin saanut Dianan oman pikku pupujussin, Ollin. Len kutsui minut ja Tassun maneesiin. Talutin Ollin toiselle puolelle maneesia ja ohjasin Ollin ympyrälle. Ensin ravissa ja Olli liikkui hyvin. Ajattelin, että pääsisin helpolla, kun ei olisi Diana aiheuttamassa minulle hiekkaihottumaa. Ilo loppui lyhyeen, kun jostain kumman syystä yleisöstä vieri lankakerä Ollin jalkoihin. Ori sai jonkinlaisen iloväristyksen kerästä ja alkoi pomppia kuin mikäkin kenguru. En saanut oria rauhoittumaan, vaikka menin seisomaan sen eteen. Olli oli juosta minun yli, mutta jäin roikkumaan sen kaulaan. Huusin Lenille, että tämä auttaisi minua, mutta hän vain nauroi, että olin sopiva korukaulus Ollille. Minua ei naurattanut, mutta Olli pysähtyi äkisti ja tipuin maahan. Taisin olla väriltäni sinivihreä. Lopputreenit menivät hyvin ja Olli käyttäytyi kuin se ei olisi tehnyt mitään. Kävin pyörähtämässä maastossa loppukävelyiden aikana.

14.3.2014 Estevalmennus, valmentajana Liana W.

Maneesissa käveli pikimusta räjähtämispisteessä oleva ori. Elin oli jo suorittanut alkuveryttelyn joten kokosin uralle 90 senttisen trippelin ja 100 senttisen pystyesteen. Elin nosti laukan ja laukkasi ensimmäiselle esteelle. Olli hyppäsi sen 20 sentin ilmavaralla. Olli suorastaan kiiti pystylle, joten pyysin Eliniä kääntämään Ollin voltilleja antamaan pidätteitä että vauhti hiljenisi. Nyt Olli tuli esteelle jo rauhallisemmin. Ilmavaraakaan ei jäänyt niin paljon. Elin käänsi Ollin uudestaan trippelille ja sen jälkeen suoraan pystyesteelle. Tällä kertaa Olli totteli. Sanoin Elinille että voisivat hoitaa loppuveryttelyn itsekseen ja lähdin.

12.7.2014 Maastoreissu, kirjoittanut Susanna

Oldsfellin syntymäpäivätapahtumassa oli vähemmän osallistujia kuin oli osattu odottaa, ja sama ilmiö oli havaittavissa edelleen maastoretken lähestyessä. Maastoilemaan oli kuitenkin ilmoittautunut neljä ulkopuolista ratsukkoa, joten aivan yksin sinne ei tarvinnut lähteä. Ennen matkaan lähtemistä järjestäydyttiin jonoon niin, että johtohevosena toimivan Alfien perässä tulivat Pierre ja nuori,vauhdikas holsteintamma Asha, joiden taakse sijoitettiin Cella ja oldenburgruuna Arttu rauhoittamaan tilannetta tamman ja kahden orin välissä. Peränpitäjiksi laitettiin Hanne sähläämään taipuvaisen suomenhevosensa Leon kanssa ja weem pienen mutta energisen newforestinsa Ollin kanssa.

Lähdimme matkaan rauhallista käyntiä tietä pitkin poispäin talleista. Oldsfellin tallialue oli tullut nelikolle tutuksi jo aamupäivän aikana, joten retken pääpaino oli maastojen esittelyssä. Kävelimme tarhojen ja isojen laitumien ohi ja käännyimme metsätielle puiden siimekseen. Jatkoimme ravissa hiekkatietä pitkin nauttien kauniista, aurinkoisesta säästä ja heinäkuun lämmöstä. Aikamme ravattuamme ja hevosten verryttyä sopivasti pääsimme maastoesteradan alkupäähän. Halukkaat saivat hypätä radan muutaman ensimmäisen esteen ennen kuin matkamme jatkuisi taas eri suuntaan kuin maastorata. Hyppymahdollisuudesta innostuneena viiletimme koko konkkaronkka peräkanaa ensin risuesteen ja puunrungon yli, kunnes olimme mäkeen tehtyjen portaiden juurella. Yksitellen nousimme portaat mäen harjalle, josta käännyimme kapealle metsäpolulle takaisin puiden siimekseen. Kuljimme metsän halki pienen järven rantaan, jossa vieraille esiteltiin Oldsfellin uittomahdollisuuksia. Sieltä matka jatkui rantaviivaa seuraten pikkutielle, joka kulki peltojen ja niittyjen välistä kohti tallialuetta. Pinkaisimme täyttä laukkaa niityn halki nauttien vauhdista. Niityn toisessa päässä oli aika siirtyä käyntiin ja rauhoittua, sillä sekä hevoset että ratsastajat olivat innostuneet laukkapätkästä melkoisesti. Loppumatka tallipihalle kuljettiin rauhallisesti käyntiä ja siististi jonossa, ja vieraat saivat kuulla Oldsfellin kymmenvuotisesta taipaleesta tähän päivään asti.

Kun olimme jälleen tallipihalla maastoilun jälkeen, oli aika kiittää vieraita osallistumisesta juhlatapahtumaamme. Päivä ei olisi ollut lainkaan näin onnistunut ilman vieraitamme ja oli hienoa jakaa ilo uusien ystävien kanssa: sanotaanhan, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Ennen kuin vieraat päästettiin laittamaan hevosia kuntoon kotiinkuljetusta varten heidät toivotettiin sydämellisesti tervetulleiksi Oldsfelliin toisenkin kerran.