Georgina Luxus

30.1.2013 Kouluvalmennus, ratsastajana Nilluri, valmentajana Alesha Ryder

Valjastettuani ja tapeltuani Kellyn kanssa siitä, kumpi saa tahtonsa läpi, talutin Kellyn maneesiin. Maneesissa laskin jalustimet ja tarkistin satulavyön mmaasta käsin. Kelly liikehteli levottomasti, ja jouduin komentamaan sitä monta kertaa, että tamma rauhoittuisi. Lopulta pääsin tamman selkään ja tarkistin vielä kerran satulavyön. Keräsin ohjat käteeni ja annoin tammalle pohkeita. Aluksi teimme käynnissä pitkillä sivuilla loivia kiemurauria ja päätyihin tehtiin 15 metrin voltteja. Kelly ei ollut yhteistyöhaluisella tuulella ja se oli kaiken lisäksi tulinen. Yritin kaikkeni, että saisin tamman tekemään kaikkeni niin kuin minä halusin, mutta loivat kiemuraurat eivät olleet enää loivat, kun Kelly suoristi ne, ja 15 metrin volttia olivat 10 metrin voltteja.

Parin kierroksen jälkeen aloin voittaa taistelua ja sain Kellon alistumaan tahtooni. Alesha piti kaikkia tiukasti silmällä ja huomautti heti, jos oli jotain korjattavaa. Vuorostaan Alesha valvoi meitä ja haki hyviä siirtymisiä, kevyttä taivutusta ja tasaista menoa, vaikka minkään ei kyllä osunut Kellyn kohdalle oikein. Kelly yritti kaikin tavoin tehdä niin kuin se halusi, taivutukset eivät olleet kevyitä eikä meno tasaista. Alesha antoi pari neuvoa, jotka voisivat auttaa. Kyllähän ne vähän auttoivat, ja sain taivutukset kevyiksi. Puolipidätteellä hillitsin tamman menoa, ja sen askellus muuttui hiukan tasaisemmaksi. Siirtymisetkin alkoivat onnistua ja pian siirryimme toiseen asiaan.

Alesha jakoi meidät kahteen ryhmään, oreihin ja tammoihin. Pääty-ympyröillä haimme ratsuiltamme hyvää, tasaista ja pyörivää laukkaa. Kelly ei olisi aluksi edes suostunut laukkaan, mutta kun komensin sitä topakasti, tamma totteli. Laukka ei ollut mitenkään tasaista, jos en olisi pitänyt harjasta hieman kiinni ja istunut tiiviisti satulaan, olisin jo tippunut alas. Kuitenkin Alesha päästi meidät läpi, vaikka saimme yrittää niin kauan, että laukasta tuli hyvää ja pyörivää. Sitten aloimme työstämään puoli kierrosta koottua laukkaa, puoli kierrosta harjoituslaukkaa. Ensin Kelly ei tainnut tietääkään, mitä oli koottu laukka. Se vain meni ensimmäisen puoli kierrosta kiitoravia, mutta toisella puoli kierrosta sain nostettua laukan. Minä olin hampaat irvessä, kun ajattelin meneväni harjoituslaukkaa Kellyllä. Istuin mahdollisimman tiiviisti satulaan ja sain harjoituslaukan onnistumaan joten kuten. Siirtyminen takaisin koottuun laukkaan ei ollutkaan einää niin mukavaa. Kun tein vaihdoksen, Kellyllä meni hermot. Tamma nosti takapäänsä ylös tehden pukin. Minä en tietenkään ollut valmistautunut asiaan ja lensin selästä alas. Pudotus oli suurempi, mitä se oli Dianan selästä. Haukoin hetken henkeäni ja katsoin ihmeissäni ympärilleni. Alesha oli saanut Kellyn kiinni ja käveli reippaasti luokseni. "Kunnosssa?" nainen kysyi. Nyökkäsin hänelle vaivoin ja otin Kellyn ohjat nousten selkään. Siirryin takaisin koottuun laukkaan ja yritin keskittyä kaikkeen olinnaiseen mahdollisimman hyvin. Ehkä Kellykin oli saanut jonkinlaisen tärähdyksen pudotessani, koska se suoriutui laukista oikein viattomasti.

Seuraavaksi menimme pohkeenväistöä käynnissä pitkältä sivulta pituushalkaisijalle - meidän piti tarkkailla istunnalla ponin suoruutta ja hyvää tahtia, se ei saa muuttua väistössä. Väistössä taas Kelly alkoi oikuttelemaan, mutta suoritimme väistön niin, että Alesha hyväksyi tuloksen. Jatkoimme suoritusta, ja Kellly näytti happamalta. Se ei tainnut älytä väistön ideaa, mutta sain sen vääntämään moitteettomasti. Kolmannella kierroksella Kelly jatkoi oikutteluaan ja se painoi kuolaimelle niin, että minun oli vaikea hallita sitä. Väistö meni kyllä ihan hyväksyttävästi loppuun saakka.

Lopuksi otimme vielä rentoa, kevyttä ravia pääty-ympyröiden muodostamalla kahdeksikolla. Kelly yritti kääntyä uralle päin, mutta vonkaamisen jälkeen sain taas sen kahdeksikolle. Ravi oli kevyttä, mutta rentoa siitä ei saanut, koska Kellyn askeleihin oli vaikea sopeutua. Alesha antoi pari neuvoja ja se auttoi hiukan. Kelly alkoi taipua ja siitäkin tuli mukava. Minäkin sain rentouduttua, ja Kellykin rentoutui siinä samalla. Lopulta minua alkoi hieman harmittaa, kun piti alkaa lopetella, juuri kun minulla ja Kellyllä alkoi sujua.

Talutin Kellyn talliin ja hoidin siltä varusteet pois. Kuivasin tamman pyyhkeellä ja hymyilin vielä kerran ennen kuin lähdin.