Quasimodo Naw

1.9.2011 Kuulumisia ja puomiharjoittelua, ratsastajana weem

Kasi on pikkuhiljaa saavuttanut kaiken, mitä voisin hienolta hevoselta toivoa: sillä on useita jälkeläisiä, se on kilpaillut hienon uran ja se on palkittu laatuarvosteluissa (ERL ja YLA). Vielä olisi edessä ERJ:n laatuarvostelu, ja sitten voi hyvillä mielin jättää orin lepäämään laakereilleen, viettämään rauhallista eläkeponin elämää. Vielä ei ole Kasia iälläkään pidetty, ori on vasta 16-vuotias.

Tänään harjoittelin Kasin kanssa askelen suhteuttamista puomiväliin suoralla ja ympyrällä. Pääty-ympyrällä oli kaksi puomia ja pitkällä sivulla kolme, laukkaväleillä molemmat. Kasi oli iloisesti mukana koko harjoittelun ajan ja alkukankeuksien jälkeen askelen sovittaminen puomien väliin tuli sujuvaksi. Pyysin tallityttöä välillä vähän lyhentämään ja pidentämään välejä, ja jokaiselle kerralla onnistuimme Kasin kanssa suorittamaan puomit sujuvasti. Tallityttö sai kunnian ratsastaa loppuverryttelyt, vahdin ja neuvoin vierestä.

Koulutreeniä 11.6.2011, ratsastajana Blanche, valmentajana Wendy Bairforth (kirjoittanut weem)

Wendy piti minulle ja Kasille tänään yksityisvalmennuksen. Hän kuulemma halusi varmistaa, että Kasi on edelleen koulukuvioissa tarkka ja napakka. Siitä on jo vähän pidempi aika, kun viimeksi ratsastin Kasilla, ja vaikka Bethy varoittelikin minua etukäteen orin kovasta vauhdista, yllätyin ponin nopeista askeleista. Kävelin alkukäynnitkin ohjat käsissäni, vaikkakin löysästi, sillä tuntui koko ajan siltä, että Kasi lähtisi altani hetkellä millä hyvänsä. Eihän ori säikky ollut, mutta silti.

Valmentajana aika tiukka Wendy teetätti meillä pitkään käyntityöskentelyä, jotta saisin Kasin kuuntelemaan, hidastamaan ja rentoutumaan. Teimme voltit jokaiseen nurkaan ja siitä avotaivutusta seuraavaan nurkkaan saakka. Jännitin alavatsallani ja yritin siten ohjata Kasin askeleita pidemmiksi ja kärsivällisemmiksi. Wendy kehuikin istuntaani ja neuvoi vielä pitämään ulko-ohja vähän joustavampana, jotta Kasi uskaltaisi ottaa paremmin tuntumaa. Vähitellen sain Kasin myötäämään niskasta ja taivutuksetkin sujuivat hyvin, joten Wendy antoi meille luvan ravata keskiympyrällä. Siinä ravaillessa asetin Kasia vuorotellen sisään ja ulos, millä sain sen taipumaan kaulastaan vielä vähän syvempään muotoon ja pienellä pohjeavulla sain ponin takapäänkin polkemaan kunnolla. Wendy katseli menoamme ympyrän ulkopuolelta ja kehaisi orin muotoa ja ravin tahtia. Teimme keskiympyrällä muutamia laukkapätkiä, ja vaikka Kasin laukka olikin turhan nopeaa sekä minun, että Wendyn makuun, ponin muoto säilyi hyvänä. Tein laukassa kokoamista, ja pikku hiljaa sain harjoituslaukankin parempaan tahtiin.

Loppuun ravailimme vielä kevyessä ravissa ympyröitä ja voltteja. Wendy katseli tyytyväisenä menoamme ja huomautti liian harallaan olevista käsistäni vain muutaman kerran.

Estevalmennus 27.2.2011, valmentajana Maru

Tämä valmennus pidettiin maneesissa ja tarkoituksena oli harjoitella jumppasarjaa. Esteitä laittaessani maneesiin saapuikin kimo ori selässään reippaan näköinen Kendra. Tervehdittyämme ratsukko meni uralle kävelemään hetkeksi. Kasiksi kutsuttu ori vaikutti hieman tahmealta, joten pyysin Kendraa herättelemään ruunaa hieman. Kun käynti oli sopivan eteenpäinpyrkivää, jatkettiin kävelyä pitkin ohjin. Kun olin saanut jumppasarjan valmiiksi (se koostui kolmesta ristikosta), pyysin Kendraa ottamaan ohjat tuntumalle ja hieman työstämään oria käynnissä. Kasi vaikutti hieman jäykältä, mutta teki kuten pyydettiin ja taipui hyvin. Kulmissa olisin toivonut Kendralta hieman enemmän huomiota ja mainittaessani asiasta Kendra perehtyi ratsastamaan Kasia paremmin kulmiin ja tekemään myös uran pitkillä sivuilla voltteja. Lopulta siirryttiin kevyeeseen raviin. Ensimmäinen siirtyminen oli ehkä turhan vauhdikas, joten pyysin Kendraa siirtymään takaisin käyntiin ja tekemään uuden siirtymisen. Kun siirtyminen onnistui pehmeästi ja hyvin, jatkettiin kevyttä ravia. Aluksi Kasi vaikutti hieman jäykältä ja jännittyneeltä, mutta kun tehtiin taas isoja ympyröitä ja voltteja, alkoi sekin rentoutua. Jäykkyyden takia pyysin ratsukkoa kuitenkin pian nostamaan harjoituslaukan. Kasi pääsi venyttämään askeliaan ja alkoi vertyä. Laukan jälkeen poni näyttikin jo paljon rennommalta. Sitten aloitettiin työskentely jumppasarjalla. Sarjaa lähestyttiin kevyessä ravissa, vaikkakin pari ensimmäistä kertaa Kasi tuppasi rikkomaan laukalle ja hyppäsi esteet semmoisella vauhdilla että oma katse ei meinannut pysyä mukana. Neuvoin Kendraa pidättämään hieman ronskimmin ennen seuraavaa lähestymistä. Kasi hyppäsi kyllä vauhdilla, mutta tahdikkaasti ja hyvällä tekniikalla -joskin ilmavaraa esteisiin jäi jonkin verran. Kun jumppasarjaa oli harjoiteltu, jätettiin hyppääminen sikseen. Loppuverryttelyssä Kendra taivutteli ja asetteli oria, jotta saisi tämän rauhoittumaan. Esteistä ori selvästi syttyikin. Loppukäyntien aikana Kasille kuitenkin taputukset ja kiitokset.

Estevalmennus 23.2.2011, valmentajana Riot

Hyppäsin autosta ulos, vilkaisin kelloa ja lähdin naama nurinpäin puolijuoksua maneesia kohti. Luikin sisälle maneesiin ja näin nuoren kundin ravaavan hieman, miten sen sanoisi, eloisalla poniorilla pääty-ympyrällä. Poni pisteli menemään semmoista vauhtia, että oli ihme miten poika pystyi keventämään niin tiuhaan tahtiin. Poika siirsi orin käyntiin ja huikkasi olevan Jeff. Ensiksi pyytelin monesti anteeksi myöhästymistäni ja selityksiä tulvi suustani, vaikka millä mitalla. Jeff alkoi hymyillä, joten arvelin sen riittävän ja esittäydyin itsekin. Poni puuskutti ja koitti nopeentaa askellajia koko ajan. Totesin, että ponissa on vissiin vähän virtaa ja Jeff vastasi, että Kasi oli ollut parin päivän lomalla ja lisäsi loppuun sen olevan muutenkin vähän vauhdikkaampi persoona. Ohjeistin Jeffin jatkamaan ravityöskentelyä - ota ponista ylimääräinen pois, mutta älä juoksuta sitä vielä uuvuksiin. Itse aloin kasaamaan esteitä. Kasasin pari pystyä, yhden lankun, pari normiokseria ja yhden nousun. Suoritukseni jälkeen kyselin, että joko ponista on mehut pois, mutta heti kun Jeff antoi löysää ohjaa niin poni vain kiihdytti. Hymähdin ja "varmistin" Jeffiltä että onko kypärä tarpeeksi kireällä. Neuvoin Jeffille miten rata menee ja sanoin, ettei meidän tarvitse liiemmin keskittyä tänään muuhuin kuin siihen, etteivät he jyrää esteiden tai minun yli. Rataa kasatessani seurasin sivu silmällä kun jätkät verkkasivat ysikympin pystyä ja se meni itseasiassa ihan turvallisesti, joten nostin senkin metriin ja käskin Jeffin radalle. Kasin lähestyessä ensimmäistä estettä, se kiihdytti ja pidensi askeliaan liiaksikin, mutta Jeff sai korjattua asian juuri ajoissa ja parivaljakko ylitti esteen puhtaasti. Poni yritti selvästi puskea kuolaimen läpi, mutta Jeff sai hienosti pidettyä ponin lapasessa ja ohjasi sen seuraavalle estelle. Tällä kertaa Kasi rytmitti laukkansa taitavasti, mutta Jeff jäi hypyssä vähän jälkeen, joten poni rankaisi siitä pukilla heti esteen jälkeen. Jeff kasasi ponin sekä itsensä ja käänsi Kasin kaarrolle kohti seuraavaa. Jeffin piti tehdä aika nopea käännös ja vaihtaa laukka esteellä. Kaarto meni vähän pitkäksi, mutta he pääsivät esteen yli, vaikkakin melkein tolppaa hipoen. Seuraavat kaksi estettä meni tasaisen hyvin, pientä "pölähdystä" esteiden välissä lukuunottamatta. Viimeinen este, nousuokseri, lähestyi ja Kasikin tunsi sen selvästi, sillä sen askel vain piteni ja nopeentui "Lyhennä, lyhennä! Pidätä sitä ponia", huusin, mutta Wave meni ryminällä yli. Puomit vain kolisi ja lenteli. Heitin ilmaan pienen vihjeen, että voisimme ottaa sen uudestaan.. Muistutin Jeffiä, että aloittaa pidätykset jo hyvissä ajoin. Kehotin myös nostamaan ja kasaamaan laukan ympyrällä, ettei este vain pamahda eteen suoraa noston jälkeen. Tällä kertaa yli mentiin ilman pudotuksia, vaikka tahti oli edelleen turhan nopea. Katsahdin kelloa ja huomasin sen olevan jo vaikka kuinka paljon. Kysyin Jeffiltä, että haluaisiko hän hypätä vielä kerran vai olisiko paras lopettaa tähän, johon Jeff vastasi sekuntiakaan miettimättä "Lopetetaan vain!". Naurahdin ja aloin purkaa esteitä, samalla kun Jeff jäähdytteli Kasia.

Kasi tarvitsee selvästi järeät lämmittelyt ja hyvä olisi jos jatkettaisiin laukanlyhennys harjoituksilla, sillä siinä ilmeni enemmän ongelmia. Metriset esteet ori ylitti ilman minkäänlaisia ongelmia, välillä turhankin isolla varalla, joten olisin huoletta voinut nostaa esteitä 20cm korkeammallekkin. Jeff pärjäsi hyvin tämän aikapommin kanssa, ei häirinnyt hevosta esteillä ja korjasi virheensä nopeasti. Molemmissa pojissa on paljon ainesta esteisiin (vaikka Jeff sanoikin olevansa vannoutunut kouluratsastaja) ja vaikka pientä probleemaa välillä ilmenikin, niin oikaisun jälkeen heidän yhteistyönsä vain parani.

Estevalmennus 12.1.2011, valmentajana Maijunen

Kasi ja tämän ratsastaja Bethy tulivat kanssani samaa matkaa kentälle, missä tämänkertainen valmennus oli tarkoitus pitää. Poniratsukon suorittaessa alkuverryttelyä kokosin erään toisen tallitytön avustuksella kentälle kuusiesteisen radan. Kun alkuverryttely oli suoritettu, ratsukko hyppäsi muutaman yksittäisen esteen verryttelyksi. Sen jälkeen aloitimme radan työstämisen. Kasi oli todella menohaluinen, mutta päättäväisenä tyttönä Bethy ratsasti sitä hyvin, ja radan kanssa työskentely sujui mainiosti. Kaipasin kuitenkin menoon hieman hillitympää etenemistä ja tasaisempia hyppyjä - nyt meno oli kaikesta huolimatta melkoista hökellystä. Treenausta, välikäynnit ja treenausta, ohjeita, treenausta.. Näin tämänkertaiset treenit sujuivat hyvin pitkälti. Positiivista edistystä oli havaittavissa - vaikka temperamenttinen Bethy taisi muutamaan kertaan olla hermoromahduksen partaalla, vaikka ulkoisesti näyttikin pitävän päänsä kylmänä. Lisää treeniä tasaisuuden kanssa, ja tästä ratsukosta kuoriutuu jotain hienoa!

Estevalmennus 11.12.2010, valmentajana Raiza

Kaunis kimo poni suorastaan tanssahteli innoissaan edessäni. 110cm korkeita esteitä hyppäävä esteponi näytti upealta. Ori näytti todella innostuneelta, kun se lähestyi ensimmäisiä esteitä - jotka olivat aika pieniä. Ne Kasi yritti innokkaasti ja lujalla vauhdilla! Weem sai tehdä ahkerasti pidäkkeitä, ettei Kasi vain kaahottaisi niin, että kohta oltaisiin kumossa. Korotin esteitä vähän, ennenkuin pärskivä Kasi pääsisi hyppäämään ne uudestaan. Nytkin mentiin lujaa vauhtia, ja kolmannen esteen puomi vähän kolahti, mutta ei tullut alas. Pyysin heitä hidastamaan hetkeksi käyntiin, kun rakentaisin toiselle sivulle 110cm korkean okserin ja toiselle sivulle pari n. 100-110cm korkeaa estettä. Kasi vilkuili esteitä innokkaasti, ja meinasi välillä jo kääntyä hyppäämään. Lopulta päästin heidät hyppäämään ne. Okserin Kasi loikkasi mukavalla ilmavaralla ja jatkoi reippaasti toisille esteille. Se jopa meinasi vähän ilopukittaa. Esteet ylittyivät vauhdilla. Ensimmäisellä ylin puomi tippui alas, mutta toinen pysyi pystyssä. Kävin korjaamassa esteen, sillä he tulivat sen vielä uudelleen. Se kerta sujui hyvin, eikä puomeja tippuneet. Kokosin vielä pari pienempää estettä, jotka Kasi meni innolla yli. Estevalmennus oli päättynyt, ja hieno orihan se Kasi on! Sai minultakin kunnon taputukset.

Estetreeniä 9.9.2010, ratsastajana weem

Treenasin tänään yksinäni Kasin kanssa laukanvaihtoa esteen päällä ja lähestymisissä paikan hakemista. Ennen aloittamistani olin rakentanut kentälle kolme estettä suhteutetuilla väleillä ja pyysin yhden tallitytöistä mukaani nostamaan mahdollisesti putoavia puomeja. Alkuverryttelyssä Kasi oli alusta alkaen hyvin kuulolla, vaikka energiaa riittikin kuin tallillisessa hevosia. Tein paljon siirtymisiä ja laukannostoja, hioen äärimmäisyyksiin Kasin reagoimista istuntaani ja muihin apuihin. Sainkin Kasin siirtymään laukasta muutaman raviaskelen kautta käyntiin vain tiivistämällä ohjastuntumaani ja jännittämällä vatsalihaksiani. Ehkä tästäkin viipottajasta sukeutuu vielä ihan herkkä otus... Sitten olikin jo aika ryhtyä itse estetyöskentelyyn. Tulin laukassa pystylle, annoin hypyn aikana uudet laukkapohkeet, vaihdoin asetuksen ja käänsin reilusti oikealle. Esteen jälkeen Kasin taittoi askeltaan juuri sopivasti ja laukka vaihtui. "Aloittelijan tuuria", mietin itsekseni, mutta pitihän se muutaman hypyn jälkeen uskoa – Kasi oli hiffannut asian, vaikka juuri viimeisissä kisoissa väärä laukka oli aiheuttanut suuriakin ongelmia. Tästä olikin sitten hyvä jatkaa treeniä ja kiinnitin nyt kaiken huomioni lähestymiseen, Kasin laukan ohjailuun ja paikan hahmottamiseen. Meillä nimittäin on usein tapana tulla vähän turhan lähelle estettä, mikä on aiheuttanut jonkin verran pudotuksia kisaradoilla. Harjoittelun aikana sain hiottua rytmiämme tasaisemmaksi, mikä mahdollisti hyvät hyppypaikat ja puhtaat liitovaiheet. Ravailin loppuun vielä suuria kaaria ja annoin sitten Kasin tallitytölle, jotta tämä kävisi maastossa taluttamassa loppukäynnit.

Estetreeniä 23.7.2010, ratsastajana weem

Helteisen heinäkuun loppupuolella saimme tänään iloisen rankkasateen, joka muutti suunnitelmiani rauhallisesta maastolenkistä vähän rankempaan esteharjoitteluun. Sade tuli otolliseen aikaan, sillä helteen takia ponien treenaus on täytynyt pitää minimissä. Nyt lämpötila kuitenkin laskeutui lähemmäs kahtakymmentä eikä enää huidellut kolmessakymmenessä, joten uskalsi vähän laittaa ponia hikoilemaankin. Hyvien verryttelyjen jälkeen treenasimme vielä korkeushyppyä, mikä sai Kasin puskemaan hikeä ihan kunnolla. Voimaharjoittelu kerran viikossa miehen kunnossa pitää! Kasi selvästi nautti kunnon harjoittelusta, ja vaikka se harjoittelun loppupuolella olikin jo selvästi vähän väsähtänyt, se hörisi kuuluvasti ja korvat hörössä. Loppuverryttelyt annoin tallitytön tehtäväksi.

Estevalmennus 28.5.2010, valmentajana Pörröpompula

Kello oli aamusta 10.00 ja tämä oli tämän aamun toinen valmennus. Pilvinen sää ei vieläkään houkutellut hevosia kentälle pakertamaan, mutta pakko se oli. Weem oli vauhdissa mukana New forestin poniorilla, Kasilla. Kasi oli vauhtia ja virtaa täynnä joten pyysin Weemiä ottamaan reippaan alkulämmittelyn raviharjoittein. Rakensin kentälle radan, joka muodostui vallan 110cm:n korkuisista esteistä. Haastavia esteitä en tällä kertaa viitsinyt laittaa esille, joten jätin suosiolla vesiesteet ja trippelit pois. Rata koostui sarjoista ja yksittäisistä esteistä, estetyyppeinä käytin vain kahta mallia, oksereita ja pystyesteitä. Pyysin Weemiä nostamaan laukan ja tulemaan yksittäiselle okserille, jonka laskin lämmittelyiden ajaksi 70cm:iin ja jota nostettaisiin hetken ajan metriin saakka ja sitten ratsukko saisi tehdä oman ratasuorituksensa 110cm:n radalla.

Weem nosti Kasin laukkaan ja terhakas, nopea ja ketterä laukka pyöri sivuseikoista huolimatta hyvin. Kasi laukkasi pääty-ympyrälläkin niin kovin, että ratsukko näytti olevan maata kohden 45° kulmassa, mutta pikkuhiljaa Weem sai Kasin rauhoittumaan ja suorituksia voitiin aloittaa. Weem laukkasi kohti okseria, jonka korkeus oli vain 70cm:iä. Kasi hidasti laukkaa ja juuri ennen estettä kiihdytti huimasti ja hyppäsi metrin korkeudelta esteen, siis reilulla ilmavaralla. Weem ei osannut varautua tähän ja jäi satulan taakse, mutta pääsi alastulon jälkeen taas mukaan hyppyihin. Nostin esteen 90cm:iin ja pyysin Weemiä tulemaan uudestaan. Kasi laukkasi edelleen terhakkaasti suorassa linjassa, ponnisti mahdottoman kaukaa ja kiiti esteen yli. Weem ei ollut osannut odottaa kaukaa ponnistusta, koska yleensä Kasi hyppäsi läheltä, mutta kuitenkaan Weemin epätietoisuus ei vaikuttanut hyppyyn tavalla tai toisella. Lopuksi nostin esteen 100cm:iin ja ratsukko tuli vielä toiseksi viimeisen kerran esteen yli, vieläkin Kasissa riitti virtaa, kiihdyttämisille, korkealle hypylle ja liidokkaalle ylitykselle, joten päätimme siirtyä radan suorittamiseen.

Nostin lämmittelyesteenkin ylös 110cm:iin ja 10 estettä oli valmiina hypättäväksi. Weem nosti laukan jälleen ja lähti suorittamaan rataa, ensimmäiselle okserille tullessaan ori katseli estettä, mutta hyppäsi sen hyvällä ilmavaralla ja voimakkaalla ponnistuksella. Sarjoissa ei ollut vaikeuksia lainkaan, mutta loppurataa kohden alkoi Kasikin väsyä, sen voimat hiipuivat ja se alkoi rauhoittua, kuitenkaan sen väsähtäminen ei vaikuttanut hyppyihin. Tekniikka oli edelleen sama ja hypyt olivat edelleen hyviä. Ratasuoritus oli virheetön ja ratsukko oli valmennettu alusta loppuun asti kunnialla. Pyysin Weemiä jäähdyttelemään vain pelkillä loppukäynneillä.

Estevalmennus 20.5.2010, valmentajana Pörröpompula

Weemillä oli kiireinen päivä, heti kun Eren valmennus oli loppu, oli Weemillä jo kentänlaidalla valmiiksi hoitajan varustama new forestin poni, Kasi. Kasilla ajattelin vain kevyttä ja rentoa estevalmennusta, jossa treenattaisiin enemmän kokonaista ratasuoritusta pariin kertaan kuin yksittäisiä esteitä. Weem nousi Kasin selkään ja alkoi painella reipasta käyntiä uralla. Oli keskipäivä ja aurinko porotti suoraan kentälle. Ori katseli ympärilleen ja oli aivan täpinöissään se pörisi ja pöyhisteli itseään ja käveli erittäin ylvään näköisesti. Laitoin kentälle pystyyn radan joka oli korkeudeltaan 60-80cm:in välistä. Radalla oli noin 12 estettä ja ne olivat koottu ihan tavallisista tutuista esteistä kuten, pystyistä, oksereista, ristikoista, vesiesteestä ja trippeleistä, sekä muutamasta sarjasta. Pyysin Weemiä ottamaan muutaman raviaskeleen kautta suoraan laukkaan. Weem toimi ja nosti Kasilla laukan. Kasin laukka oli kiihkoa ja turhan kova tempoista, pyysin Weemiä ottamaan pääty-ympyrälle spurttaamaan ylimääräiset energiat pois. Weem toimi ja laukan tahti vain tiheni, ori oli ihan liian reippaalla tuulella, mutta se pysyi kuitenkin Weemin hallinnassa. Lopulta Kasi rauhoittui ja pääsimme työskentelemään todenteolla.

Pyysin Weemiä suorittamaan radan jokaisen esteen haluamassaan järjestyksessä. Ori hyppeli esteitä kuin vettä vain. Kasille ei tuottanut ongelmaa sarjat, eikä kummallisen näköiset trippelit. Ori tosin puuskutti heti ratasuorituksen jälkeen, mutta silti sillä oli virtaa vielä hyppäämiseen. Pyysin Weemiä ravailemaan hetken, kun nostaisin kaikki radan esteet metriin. Weem oli ravaillut jo tovin ja Kasi alkoi olla hien peitossa, orilla oli ollut niin kova vauhti että se alkoi hikoilla reippaasti. Pyysin Weemiä ottamaan ohjaa tiukemmalle ja nostamaan laukan, hännän huiske ja hetki vain niin Kasi laukkasi tasapainotettua laukkaa. Pyysin Weemiä tulemaan radan samassa järjestyksessä kuin äskenkin. Weem kohdisti ponin esteille ja hypyt tulivat huomattavasti korkeammiksi, koska esteiden korkeuskin oli jo korkeampi. Sarjat alkoivat olla raskaita Kasille, mutta vesiesteestä se piti eniten, kovassa vauhdissa Kasi veti liinat kiinni juuri ennen vesiestettä ja kurotti päänsä alas ja alkoi juoda muovisesta altaasta. Weem otti hienon kiitokaaren ponin pään yli ja onneksi vielä esteenkin yli. Weem istui maassa ja nauroi. Weem oli saanut juuri ennen tömähdystä ojennettua jalat suoriksi, joten oli tipahtanut suoraan jaloilleen, mutta sitten pyllähtänyt takapuolelleen. Juoksin Weemin vierelle ja kysyin sattuiko tätä, Weem kirosi ponia, mutta nauroi samalla ja sanoi, ettei käynyt kuinkaan. Hain ponin Weemin viereen ja autoin Weemin takaisin selkään. Vesiallas oli tyhjä, joten kehotin Weemiä tekemään laukkaympyrän vesiesteen jälkeen ja tulemaan uudestaan vesiesteen ja jatkamaan radan loppuun. Kasi laukkasi jälleen reippaasti, mutta alkoi hidastaa vauhtiaan juuri ennen vesiestettä. Weem löi pohkeet kylkiin ja Kasi hyppäsi saman tien, alastulo oli kuitenkin hyvä, vaikka hyppy olikin vähän hätäinen.

Loppuradassa ei ollut mitään ongelmia, eikä radan viimeinen trippelikään ollut ongelma. Pyysin Weemiä vielä laukkailemaan reippaasti ja täysin vapaasti, kerran Kasilla näytti olevan roimasti ylimääräistä energiaa. Laukattuaan hetken, Weem alkoi ravailla ja nyt poni oli siinä mielentilassa että rauhallisuus alkoi valjeta sille. Pyysin Weemiä tekemään vielä erilaisia raviharjoitteita, tempon vaihteluja yms. Kasi askelsi reippaasti ja näky alkoi nyt olla komea ja ylväs, eikä sähäkkä olemus, joka ei tiedä mihin suuntaan juoksisi. Pyysin Weemiä siirtymään käyntiin ja antamaan pitkät ohjat. Ori rauhoittui lopullisesti ja taas kentän laidalla oli jo seuraava hevonen Weemille valmiiksi tuotuna.

Estetreeniä 7.4.2010, ratsastajana weem

Tänään Kasin kanssa treenailtiin aika kevyesti: hypättiin muutamaa estettä. Valmennuksen tarkoituksena oli vähän avata oripojan lihaksia ja jumpata sekä sen, että ratsastajan aivoja. Kasilla oli tuttuun tapaan meno päällä koko valmennuksen ajan, mutta siitä huolimatta saatiin ihan kivoja suorituksia aikaan. Eniten vaikeuksia Kasin kanssa oli saada se kuulolle heti esteen jälkeen, joten harjoittelin asiaa tekemällä esteen jälkeen siirtymisen raviin ja taas laukkaan. Näin sain Kasia heräteltyä kuuntelemaan. Aurinkoisen kevätpäivän päätteeksi tein loppukäynnit lyhyellä maastoreitillä.

Maastossa 13.3.2010, ratsastajana weem

Tänään oli kaunis kevättalven päivä, joten päätin viedä Kasin maastolenkille. Otin mukaani ratsuttajista Willin, joka ratsasti Enradilla ja Stacyn, jolle annettiin alle Pelle. Kahden orin voimin suuntasimme rauhallisen kulkumme maastoreitille, jonka varrelta löytyi ravattavia pätkiä tasaista tietä sekä kiipeiltäviä ja lasketeltavia mäkiä. Aurinko oli sulattanut tietä sen verran, että suurimmaksi osaksi pääsimme menemään kuivalla, mutta yhdessä alamäessä puut olivat varjostaneet sen verran, että tiellä oli vielä jäistä sohjoa. Pääsimme kuitenkin käveltyä tien alas, kun jätimme hevosten väliin kunnolla tilaa ja annoimme niiden itse etsiä reittinsä alaspäin. Kasi oli tuttuun tapaansa turhan energinen, mutta ilmeisesti silläkin jonkinlainen järki päätä pakottaa, sillä näissä vaikeissa jäisissä kohdissa sen vauhti hidastui suunnattomasti ja se oli hyvin varovainen keskittyessään askeltensa asettamiseen.