Aneirin Via

1.7.2012 Kesämuistoja

Tänään lähdin Nerryn kanssa ilman satulaa maastoilemaan. Aurinko porotti kuumasti ja pyllyni hikosi Nerryn lämmöstä, vaikka minulla oli päälläni vain lyhyet shortsit. Koko matkan ajan Nerryllä oli pää korkealla ja korvat liikkeessä, mutta yllättävän rauhallisesti se kuitenkin askelsi, ei viipottanut. Reittimme kulki metsälammen ohi, missä annoin Nerryn vähän kävellä veteen ja juoda. Onneksi herra ei innostunut uimaan, sillä vesi oli hyytävän kylmää!

17.4.2012 Ollaan jo aikuisia

Nerry on tässä täyttänyt 12 vuotta, ja ehtinyt nyt sitten jo ihan tosissaan miehen ikään. Sopivia morsmaikkuja ei vain ole orille löytynyt, toivottavasti kuitenkin ainakin yksi sopiva löytyy ennen kuin Nerry on liian vanha hommaan. Orilla on jo mukavasti sijoituksia kasassa, mutta edelleen sen kanssa kierretään kisakehiä. Orin kanssa on tavoitteena VWY:n laatuarvostelu ja ehkä myöhemmin Yleislaatuarvostelu, jos jaksan kerätä sen kaikki startit bittien syövereistä.

Estevalmennus 4.3.2012, valmentajana Kitta

Blanche istuikin jo iloisella ilmeellä varustettuna pienen welshin selässä. Nerry oli myös yhtä iloinen kuin selässä istuva tyttö, ja tämä näkyi hyvin myös ratsastuksessa. Nerry liikkui hyvin ja kepeästi, eikä Blanche näyttänyt edes tekevän ponin selässä mitään!

Hyppyytin ratsukolla jumppasarjaa alkuun. Nerry oli innokas ja meinasi alkuun kompuroidakin liian vauhdin kanssa, mutta Blanche istui tukevasti orin selässä eikä ilmekään värähtänyt tytön kasvoilla kolinasta ja kompuroinnista huolimatta. Kun Nerry malttoi odottaa ja hypätä esteet rauhassa, oli tuloksena tasapainoisesti sujuva sarja.

Lopuksi ratsukko tuli vielä muutamia yksittäisiä esteitä rauhallisessa temmossa. Nerry oli hienosti kuulolla, eikä edes yrittänyt kaahottaa esteille tuulispäänä, kuten olin kuullut sen joskus tekevän. Hyvin sujuneen valkan jälkeen ratsukko teki itsenäiset loppuverkat minun kantaessa esteet takaisin varastoon.

Estevalmennus 2.3.2012, valmentajana annsku

Vuorossa oli estevalmennus. Odotellessani ratsukkoa rakensin 5 esteen radan, johon olin yhdistellyt paljon erikoisesteitä ja suhteutettuja linjoja. Maneesiin steppasi welsh orii, joka sai minut nauramaan. Autoin Nataliaa hyppäämään selkään roikkumalla steppaavan ponin suitsissa kiinni. Alkukäynnitkin olivat pikemminkin pikakävelyn luokkaa. Pyysin aloittamaan verryttelyn. Orilla oli puhtaat ja suorastaan upeat askeleet, se liisi ravissa eteenpäin, tosin aavistuksen liian kovaa. Pyysin tekemään paljon pidätteitä, jotta ori lopettaisi turhan juoksemisen. Laukassa ori kiikutti ratsastajaansa aivan totaalisesti ja ihmettelin, miksei ratsastaja tehnyt asialle mitään. Pyysin nostamaan uuden laukan ja kääntämään ponin vaikka niin pienelle voltille, ettei se voi sinkoilla ympäriinsä. Kun alkoi näyttämään paremmalta, pyysin tulemaan verryttelyesteelle. Ori teki upean hypyn, mutta jatkoi painattamista esteen jälkeen joten käskin kääntämään jälleen kerran voltille. Muutamien verkkahyppyjen jälkeen tilanne tuntui rauhoittuneen ja pyysin tulemaan radan. Haukoin henkeä radan aikana, ori meni niin kovaa vauhtia että hengestä otti. Radan jälkeen pyysin tulemaan uudestaan ja tekemään vaikka jokaisen esteen jälkeen voltin. Toinen kierros meni jo paremmin. En tiedä kummalla oli paha päivä ponilla vai ratsastajalla, mutta kerrassaan mielenkiintoinen valmennus!

Kouluvalmennus 15.4.2011, valmentajana Schein

Sarah ja Nerry lähtivät valmennukseen rennolla meiningillä ja ottivat alkuverryttelyksi helppoja pääty-ympyröitä ja suunnanhakuja. Sarah otti hevosta koko ajan paremmin alleen, vaikka ori viskoikin päätään ilmaistakseen vähäisen kiinnostuksensa mahdollisimman selvästi. Tyttö sai kuitenkin orin ojennukseen helposti ja kaksikko jatkoi vielä muutaman kierroksen kevyessä ravissa. Mietimme vähän aikaa, mistä lähteä hommiin, kunnes Sarah ehdotti ihan pientä hiomista perustekniikoihin ja asioihin. Valitsimme pääaiheeksi liikkeiden korkeuden. Otimme kierroksen lisättyä ravia. ”Tarkista että hevonen vastaa kuolaimeen oikealla tavalla, jotta saat siitä pehmeän kropaltaan. Näin sen on helpompi myös taipua” ohjasin, kunnes Sarahin kuolainote vaihtui aivan erilaiseksi ja Nerry pinkoi mielellään eteenpäin, kuitenkin täysin tytön hallinnassa. Kaksikko meni kierroksen nättiä ravia, kunnes Nerry jäykistyi niskasta ja nosti päänsä korkealle. Sarah otti orin ruotuun, mutta pää jäi liian ylös. Kävin antamassa Sarahin käteen oikean mitan ohjasta, jotta pää pysyisi tarpeeksi alhaalla ja niska rentona. Näin pidättäminen on paljon helpompaa ja sen avulla ratsastaja pystyy kokoamaan hevosta paremmin. ”Korkeat liikkeet eivät tule jos hevosta pidetään lujaa edestä ja pyydetään samalla eteenpäin.”

Vielä muutamaan kertaan kaksikko kiersi kentän ravissa, jonka jälkeen kärsimätön ori sai tahtonsa läpi ja vaihdettiin asiaa ratsastajan istuntaan. He menivät ensiksi käyntiä, jossa istunta oli hyvä, samoin harjoitusravissa, lisätyssä ja kootussa ravissa, mutta harjoituslaukassa istunta siirtyi liian taakse. Se rasittaisi eittämättä hevosen munuaisia, joten asia oli korjattava. ”Älä siirrä pohjetta apuja antaessa niin paljon, hevonen tottelee vähemmästäkin. Tämä aiheuttaa myös sen, että et liiku satulassa vaan pysyt satulan syvimmässä kohdassa. Kun asento satulassa ei tunnu mukavalta, tiedät jonkun olevan pielessä” Otettiin muutamaan kertaan vielä laukannosto ja jätettiin asia hautumaan. Loppuverryttelyihin kuului helppoja kiemurauria, voltteja, pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä. Onnistunut tunti oli hyvä lopettaa kun orikin alkoi taas hermostua.

Estevalmennus 7.4.2011, valmentajana Ninni

Katselin Nerryn ja Jocelynin menoa maneesin keskeltä. Olin antanut ohjeet itsenäiseen, noin 20 minuutin verkkaan. Aluksi Nerry oli ollut kankea ja säpsy, eikä selkään nousukaan ollut onnistunut ilman kiinni pitelijää. Nyt kuitenkin ponin liikkeet olivat rennommat ja se ravasi leppoisasti kaulakaarella koko kroppaa käyttäen.

Kävin pystyttämässä kentälle kaksi estettä, joiden välimatka oli viisi laukka-askelta. Jätin vielä puomit maan tasalle ja pyysin Jocelynia tulemaan ne rennossa ravissa. Se sujui hyvin ja seuraavaksi pystytin esteet noin 50cm korkeudelle. Nyt Jocelyn sai ohjeet nostaa laukan ja tulla esteet heti kun siltä tuntui.

Nerry lähestyi sarjaa hyvin mukavassa vauhdissa, mutta pari metriä ennen estettä se kiihdytti ja hyppäsi aivan liian läheltä. Noh. Madalsin esteitä 30cm korkuisiksi ja käskin Jocelynia tekemään pidätteitä joka askeleella. Nyt Nerry suoritti esteet hyvin ja rauhassa. Ponnistuspaikatkin osuivat kohdilleen.

Nostin esteet takaisin 50cm korkeudelle ja jatkoimme treeniä. Sait tulla esteet jälleen laukassa, yhä pidätyksiä tehden niin, että esteiden väliin piti mahtua viiden sijasta kuusi laukka-askelta. Nerry oli hyvin kuulolla avuillesi ja sait sen menemään hienosti oikeilla askelilla sarjan yli.

Estevalmennus 25.3.2011, valmentajana reia

Enpäs ollut pitkään aikaan joutunut roikkumaan ponin suitsissa, mutta ainahan jotain uutta säpinää pitää viikkoon tulla! Selkään nouseminen oli vaivalloista, vaikka olinkin pitämässä ponia kiinni mutta hetken kuluttua pikkuruinen Blanche löysi paikkansa orin selästä, eikä herra päässyt minnekään minun kätösistä ennen kuin selvä parannus (= lue oli paikoillaan viisi sekuntia) oli havaittavissa. Heti alusta asti oli huomattavassa että kolmevuotiaan menohalut olivat melkein liikaa pienelle fysiikalle, eikä jarruja oikein meinannut löytyä ollenkaan! Muutaman pysähdyksen jälkeen käskytin ratsukon raviin ja annoin ratsastajalle käskyn kevyeen istuntaan ja luvan antaa ponin hetken painella ravia niin lujaa kuin tämä halusi. Muutaman kierroksen jälkeen sitten pyysin lyhentämään askelta volttien ja ympyröiden kautta ja pian poni rupesikin liikkumaan oikein mallikkaasti ja rupesi jopa kuuntelemaan! Rentoudesta tosin ei ollut tietoakaan, joten päätimmekin pysytellä ravityöskentelyssä.

Vauhtia tasaamaan kokosin puolikkaalle ympyrälle puomien sarjan ja pyysin Blanche tuomaan orin niille ja ensimmäisillä ylityskerroilla kalahteli monen monta puomia. Pyysinkin Blanchen hidastamaan orin vauhtia ja ottamaan kunnon kevyen istunnan ennen seuraavaa kertaa ja näillä ohjeilla ori selvitti puomit, korvat sojottaen eteenpäin kun tämä keskittyi. Huomasi kuinka poika todellakin käytti päätänsä ja nosteli jalkojansa korkealla välttäen näin kaikki kolahdukset ja hienon suorituksen jälkeen tämä saikin Blanchelta oikein suuret rapsutukset ja kehut. Seuraavat kerrat menivätkin selvästi paremmin ja poni kiinnitti huomiota paljon enemmän jalkoihinsa. Lopetimme tehtävän hienoon, puhtaaseen suoritukseen, jonka jälkeen otimme muutamat rauhalliset laukannostot uralla ja annoin ratsukolle luvan mennä sitä laukkaa mitä ori halusi, antaen tälle tilaa käyttää selkäänsä ja rentoutua. Raviin siirryttäessä sama juttu, loppuverkassa kiinnitin huomiota juuri siihen että orilta saadaan paikat rennoiksi ja siinä jopa onnistuttiin!

Kouluvalmennus 22.3.2011, valmentajana Marika.

Pieni tyttö komensi tomerasti pientä ponia tullessani maneesiin. Kävelin heidän luo ja ongelmaksi ilmeni selkäännousu, joka tytön mukaan kyseisen ponin kanssa oli silloin tällöin ongelmallista. Autoin sitten tyttöä pitämällä ponista kiinni ja päästiin aloittamaan. Alkukäyntien ajan juttelin tytön kanssa Nerry-ponista kaikenlaista.

Pian kuitenkin kehoitin tyttöä ottamaan ohjastuntuman ja aloittamaan verryttelyn kevyessä ravissa tehden paljon isoja ympyröitä, sekä siirtymisiä. Poni hieman kiukutteli ja viskoi päätään ohjasotteita vastaan. Blanche kuitenkin ratsasti ponia todella päättäväisesti eteenpäin ja hetken kuluttua Nerry luovutti ja alkoi kuunnella ratsastajaansa. Pyysin ratsukkoa verryttelemään myös laukassa samalla tavoin kuin ravissakin ja pienen hengähdystauon jälkeen aloitimme työstämisen kunnolla.

Harjoituksen aiheena oli kokoaminen ja lisääminen. Laitoin kaksi tötteröä pitkälle sivulle, toisen alkuun ja toisen loppuun ja käskin Blanchea ratsastamaan ponin ensin normaalitempoisessa ravissa tötteröiden välisen matkan ja laskemaan askeleet. Tämän jälkeen pyysin tyttöä vähitellen kokoamaan ponin ravia niin, että askelten määrä väheni loppua kohden huomattavasti. Teimme saman harjoituksen myös ravia lisäten ja poni kulki hienosti, tehden näyttävännäköisiä lisäyksiä. Loppuverryttelyksi käskin ratsukkoa tekemään erilaisia ratsastusradan teitä niin, että poni sai oikein venyttää itseään.

Estevalmennus 1.2.2011, valmentajana genda

Tapasin syötävän suloisen ratsukon maneesissa, jossa he olivat verytelleet jo tovin. Tervehdin, rupattelimme jonkun aikaa ja sen jälkeen rupesin jo kasaamaan helppoa tehtävää: ristikko, jota ennen "tähtäys"-puomi, ristikon jälkeen askel, pysty, kaksi askelta ja pieni okseri. Aloitimme tehtävän kuitenkin hyppäämällä kahta ensimmäistä estettä ristikkoina ja ilman okseria. Poni kuumeni laukassa ja askeleet lyhenivät mitä lähemmäs estettä tultiin - esteiden väliin tuli kaksi erittäin lyhyttä askelta ja viimeisen esteen jälkeen ori purki paineensa kiihdyttämällä vauhtia ja pukkailemalla. Pyysin ratsastajaa ratsastamaan ponia varmemmin ja pidemmillä askelilla kohti ensimmäistä estettä, jotta väliin jäisi vain yksi askel eikä poni lähtisi toisen esteen jälkeen. Ratsukko paransi huimasti toisella toistolla, askeleet olivat kohdillaan ja poni pysyi hallinnassa sarjan jälkeenkin. Pyysin toistamaan tehtävän vielä pari kertaa ennen kuin korotin toisen esteen pystyksi ja lisäsin loppuun vielä okserin.

Ensimmäisellä kerralla orille tuli yllätyksenä kolmas este ja se otti yhden hätäisen lisäaskeleen, jonka takia okserin kakkospuomi tuli alas. Korjasin esteen ja muistutin taas varmemmasta ratsastamisesta. Ratsukko paransi taas, ei ylimääräisiä askeleita eikä pudotusta. Pyysin toistamaant tehtävän vielä pari kertaa ja sitten annoin parille hengähdystauon, jonka aikana nostin pystyä ja okseria. Ratsukko hyppäsi tehtävän vielä pari kertaa ja jokaisen onnistuneen suorituksen jälkeen nostin okseria hiukan. Lopuksi pari hyppäsi suhteellisen pitkää, 70 senttistä okseria eikä se edes näyttänyt vaikealta ponille. Tämä riitti tältä päivältä, ratsukko hölkkäsi hiet pois ja hyvästelimme. Hieno poni!

Kouluvalmennus 21.1.2011, valmentajana Elde T.

Nerry oli heti alusta asti innokas tekemään sitä, mitä pyydettiin. Lämmitellessään Nerrryä, ratsastaja kertoili hieman sen luonteesta. Tämän tunnin teemana olisi laukanvaiihto käynnin kautta. Ratsukko oli lämmitellyt erillaisin kiemuroin ja nostoin. Komensin ratsukon keskihalkaisjan puoleenväliin ja pyysin ratsastajaa nostamaan pysähdyksestä heti ravin. Nerry totteli hienosti, mutta kun pyysin ratsukkoa pysähtymään uudelleen, Nerry ei ollutkaan enää niin innokas pieni pälpättäjä. Se ei olisi ensiki millään pysähtynyt, ja kun ratsastaja sai sen pysähtymään, oli Nerrylle todella vastenmielistä nostaa uudelleen ravi. Tälle kierrokselle ei siis puhdasta suoritusta tullut. Ratsukko toisiti saman tehtävän muutamia kertoja, ja vasta aivan lopussa Nerry sai uudestaan langanpäästä kiinni. Tällöin pääsimme näkemään tämänkin ponin ravaavan korvat hörössä ja intoa puhkuen. Seuraavaksi siirryimme tämän tunnin asiaan. Olisi aika kerrata laukanvaihtoa käynnin kautta. Nerry osoitti taas kuinka mukava ratsu se osaa olla, ja teki kaiken mikä siltä pyydettiin ja vaaditiin. Lopuksi kehuin Nerryä oikein kunnolla!