kwpn-o. Marquering

Isä Marquis on ruunikko, 169cm korkea hollantilainen puoliverinen-ori joka kilpailii edelleen eläkkeelläkin ollessaan satunnaisesti omassa painotuslajissaan esteratsastuksessa. Ori pysyykin omana vireänä itsenään kun pääsee silloin tällöin fiilistelemään kisahumua ja tuleehan niitä sijoituksiakin edelleenkin ihan kiitettävästi, joten Marquisin omistaja käy ihan mielellään kisaamassa niin kauan kun ratsu siihen pystyy. Tämä herra on myös keretty jo ennen eläkkeelle jääntiään palkita esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla, sekä kantakirjata ensimäisellä palkinnolla, joten kysyntää löytyy jalostuspuolellakin ihan kiitettävästi. Jälkeläisiä löytyykin tällä hetkellä jo kahdeksantoista kappaletta, joista suurin osa on perinyt isänsä suhteellisen suuren koon, sekä ruunikon värityksen.

Isänisä Roi Consort oli 169cm korkea, ruunikko hollantilainen puoliverinen-ori jonka painotuslajina toimi esteratsastus. Ori omistikin erinomaisen hyppykapasiteetin ja sen kanssa kilpailtiinkin jopa 160cm korkeilla esteillä ja vieläpä hyvin menestyen. Tämä herra käytiinkin kantakirjaamassa ensimäisellä palkinnolla jo hyvin nuorena ja hieman vanhempana herra palkittiin esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla. Jälkeläisiäkin tälle orille siunaantui sen 28-vuotisen elämän aikana yhteensä kaksikymmentäviisi kappaletta, joista suurin osa sai perinnökseen isänsä erinomaisen hyppykapasiteetin korkeisiinkin luokkiin.

Isänisänisä Edler von Hulst oli 167cm korkea, ruunikko hollantilainen puoliverinen-ori joka pärjäsi erinomaisesti omassa painotuslajissaan esteratsastuksessa, mutta siitä huolimatta joutui seilaamaan omistajalta toiselle liiankin usein. Nämä liian useat omistajanvaihdokset saivat aikaan sen, että Edler von Hulst stressaantui koko ajan enemmän ja enemmän ja muuttui lopulta kiltistä ratsusta hyvin kiukkuiseksi ja tottelemattomaksi oriksi. Viimeinen omistaja yritti vielä kisata orilla ja menestyikin silloin tällöin ihan kiitettävästi, mutta lopulta ei ollut enää muista vaihtoehtoja kuin lopettaa ratsu ainoastaan 16-vuoden iässä koska sille ei pärjännyt enää lähes kukaan. Jälkeläisiä kerkesi kumminkin syntymään kaksi kappaletta, jotka jatkavat isänsä sukua.

Isänisänemä Perle K oli 170cm korkea, ruunikko hollantilainen puoliverinen-tamma joka toimi pääasiassa omistajansa harrasteratsuna, mutta jonka kanssa käytiin myös satunnaisesti kokeilemassa onnea esteratsastuskisoissa. Vaikka menestystä kertyikin noista satunnaisesti kilpailuista ihan kivasti, ei tamman omistaja tahtonut ikinä ratsuaan viedä minkään sortin laatuarvosteluihin eikä kantakirjauksiin, koska ne olivat kuulemma ihan turhia. Tästä huolimatta Perle K kerkesi saamaan elämänsä aikana neljä varsaa, joille kaikille löytyi hyvät ja harrastavat kodit hyvin helposti.

Isänemä Jamrock 10 oli ruunikko, 168cm korkea hollantilainen puoliverinen-tamma joka omisti melkeinpä kadehdittavan kiltin luonteen ja tälläisen ratsun moni olisikin tahtonut itselleen. Tämä neiti kunnioitti nimittäin ihmistä mitä suuremmissa määrin ja oli myös äärimmäisen miellyttämisenhaluinen, joten tammalla teetettiinkin jälkeläisiä ainoastaan lempeäluonteisten orien kanssa jotta varsoistakin tulisi yhtä kilttejä. Jälkeläisiä tälle estepainotteiselle ratsulle syntyikin aikojen saatossa yhteensä viisi kappaletta, joista ainoastaan yksi ei perinyt emänsä hyvää luonnetta vaikka yhdistelmä mietittiinkin todella tarkkaan. Hyvää ja menestyksekästä elämää kesti aina siihen saakka, kunnes Jamrock 10 menehtyi luonnollisesti vanhuuteen 25-vuotiaana.

Isänemänisä Jamaica oli tummanruunikko, 169cm korkea englanninpuoliverinen-ori joka muutti uuteen kotimaahansa Hollantiin 2-vuoden iässä ja uusi omistaja meinasi kouluttaa ratsustaan esteratsun itselleen, vaikka Jamaica olikin täysin kenttäpainotteinen varsa. Estepainotteiseksi kouluttaminen onnistuikin yllättävän hyvin ja ori pärjäsikin lähes jokaisissa kisoissa joihin otti osaa ainakin jonkunlaisen sijoituksen arvoisesti. Tämä ratsu palkittiinkin uudessa kotimaassaan esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla, joten sekin varmaan kertoo jo joillekin että kyseessä tosiaan oli suhteellisen menestynyt hevonen suvustaan huolimatta.

Isänemänemä Ce Malandra oli ruunikko, 165cm korkea ranskalainen puoliverinen-tamma joka syntyi Ranskassa eräälle pienelle estepuoliverisia kasvattavalle siittolalle ja muutti sieltä uuteen kotiinsa Hollantiin 3-vuotiaana ja erittäin lupaavana varsana. Ennusteet Ce Malandran menestyksestä pitivätkin täysin paikkaansa ja tamma pärjäsi melkeinpä vielä odotettua paremminkin omassa lajissaan. Tämä neiti nimittäin palkittiin esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla, pisteiden jääden vain muutaman päähän toisesta palkinnosta ja jälkeläisiäkin siunaantui tamman elinaikana yhteensä kuusi kappaletta, jotka kaikki perivät emänsä erinomaisen hyppykapasiteetin.

Emä Vancouver on vaaleanruunikko, 165cm korkea hollantilainen puoliverinen-tamma joka painottui varsinaisesti esteratsastukseen, mutta jonka kanssa käytiin silloin tällöin kokeilemassa myös koulu- ja kenttäkisoja jotta mieli pysyisi virkeänä estekisoja kohtaan. Kummassaakaan niinsanotussa sivulajissa ei oikeastaan ole tullut mainittavaa menestystä, mutta ainakin tamma oppii uusiakin asioita ja toimii näin ollen lähes kaikissa tilanteissa erittäin mallikkaasti, tai ainakin yrittäen parhaansa. Esteratsastuksessa kertyneen menestyksen lisäksi Vancouver on myös erittäin kaunis ja rodunomaisen ulkonäön omaava ja siksipä tammasta kyselläänkin jälkeläisiä tasaiseen tahtiin. Omistaja on kumminkin ainakin tällä hetkellä sitä mieltä, että neljä varsaa yhdellä tammalla on aivan loistava määrä jatkamaan sukua ja näin ollen lisää jälkeläisiä tuskin on tulossa.

Emänisä L.A. King oli vaaleanruunikko, 164cm korkea hollantilainen puoliverinen-ori jonka painotuslajina toimi esteratsastus ja muiden lajien kokeiluakaan ei edes mietitty ikinä tämän herran kohdalla. Orin omistaja oli nimittäin vakaasti sitä mieltä, että muiden lajien harrastaminen pilaisi ratsun esteradalla toimimisen ja ei tuosta ajatuksesta ainakaan haittaa ollut sillä L.A. King toimikin esteradoilla äärimmäisen hyvin. Ori kävi näyttäytymässä myös esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ja sai kotiinviemisikseen sieltä ensimäisen palkinnon. Myös kantakirjauksessa käytiin, mutta koska tämän orin ulkonäkö ei ollut kaikkein rodunomaisin, jäi kolmaskin palkinto muutaman pisteen päähän.

Emänisänisä United oli vaaleanruunikko, 162cm korkea hollantilainen puoliverinen-ori jonka kanssa kilpailtiin suhteellisen ahkerasti esteratsastuksessa, joka olikin orin painotuslaji. Ori kisasi lajissaan hyvin korkeissa luokissa, lähes oman säkäkorkeutensa korkuisissa mutta silti menestys oli lähes päätä huimaavaa. Esteratsastuspiireissä ei ollut tämän vuoksi montaakaan ihmistä joka ei Unitedin nimeä olisi tuntenut ja oria kyseltiin jalostukseenkin äärimmäisen paljon koko Euroopan laajuisesti. Jälkeläisiä tämä herra kerkesikin saamaan elämänsä aikana yhteensä neljäkymmentäkaksi kappaletta, joista lähes kaikki menestyivät esteratsastuksessa isänsä tavoin.

Emänisänemä Umeko oli ruunikko, 165cm korkea ruotsalainen puoliverinen-tamma joka myytiin Hollantiin sen ollessa 10-vuotias. Tamma oli siis kerennyt jo kilpailla nimiinsä kohtuullisen menestyksen Ruotsin puolella ja sijoituksien kerääminen jatkui myynnin jälkeen uudessa kotimaassa. Jälkeläisiä Umeko ei kerennyt saada yhtään Ruotsissa asuessaan, mutta sen sijaan Hollannin puolella tamma sai yhteensä neljä varsaa, jotka kaikki painottuivat esteratsastukseen emänsä tavoin. Jälkeläisilleen tämä tamma periytti kohtuullisen vahvasti omaa suhteellisen hankalaa luonnettaan.

Emänemä Wrath Upon oli ruunikko, 167cm korkea englanninpuoliverinen-tamma joka myytiin Hollantiin sen ollessa 6-vuotias ja hieman jo kisauraa aloittanut tamma. Tammma jatkoikin kisauraansa uudessa kotimaassaan suhteellisen menestyksekkäänä aina siihen saakka kunnes jäi 18-vuotiaana kisaeläkkeelle. Kisaeläkkeelle jäännin jälkeen Wrath Upon käytettiin kantakirjaustilaisuudessa, jossa se palkittiin toisella palkinnolla, sekä esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa josta tuli kotiinviemisiksi kolmas palkinto. Jälkeläisiä tämä neiti kerkesi saamaan elämänsä aikana yhteensä kolme kappaletta.

Emänemänisä Aggression Houben oli tummanruunikko, 168cm korkea englanninpuoliverinen-ori jonka kanssa ei ihan kauheasti kisailtu, mutta jonkun verran ori pääsi kilpailemaan esteratsastuksessa ja menestyi vaihtelevasti. Orin omistaja nimittäin keskittyi enemmänkin näyttelyissä käymiseen sillä Aggression Houbenin rakenne oli lähes täydellinen ja senpä vuoksi herra palkittiinkin hyvin usein rotunsa parhaaksi. Ori kerettiin myös kantakirjata sen elämän aikana ensimäisellä palkinnolla ja varsoja herra kerkesi saamaan yhteensä viisitoista kappaletta joista kaikkki perivät isänsä erittäin komean ulkonäön.

Emänemänemä Zdenka oli ruunikko, 165cm korkea englanninpuoliverinen-tamma jonka painotuslaji oli esteratsastus ja vieläpä erinomaisella menestyksellä. Vaikka tämä tamma ei kisannutkaan järin korkeissa luokissa, korvasi sijoitus ja voittomäärä niin sanotusti matalan tason. Tamman omistajakin oli niin tyytyväinen ratsunsa menestykseen että jätti Zdenkan kisaeläkkeelle jo 14-vuotiaana, jolloin tamma myös siirtyi täysipäiväisekis jalostustammaksi. Jälkeläisiä tämä neiti kerkesikin saamaan yhteensä neljä kappaletta, jotka kaikki perivät emänsä innokuuden esteitä kohtaan.