Virallinen nimi: Moon Marenki, "Marenki" Syntymäaika, paikka: 01.08.2012, Suomi ☆ Rotu, sukupuoli: Suomenhevonen, tamma Säkäkorkeus, väri: 161cm, musta Rek. nro: VH12-018-1247 |
Omistaja: Yogi, VRL-00072 Kotitalli: Joogin Suomalaiset Kasvattaja: misery., Moondance Painotuslaji: Esteratsastus Koulutustaso: re 110cm, ko He A |
☆ VIR MVA Ch arvonimi myönnetty 10.04.2014 ☆
☆ KTK-III palkinto myönnetty 05.03.2013 ☆
☆ YLA1 (AP4) palkinto saavutettu 20.04.2014 ☆
☆ ERJ-I palkinto saavutettu 25.03.2014 ☆
☆ SLA-I palkinto saavutettu 15.01.2013 ☆
☆ SV-I palkinto saavutettu 15.11.2012 ☆
☆ 104 ERJ:n alaista estesijoitusta ☆
☆ 2x MVA-SERT, 2x irtoSERT (1x BIS1 -sija!) ☆
☆ VSN 20 pistettä ☆
Moon Marenki syntyi tilausvarsana valitsemastani yhdistelmästä; tammasta Sumun Kaipaus ja orista Vinkare. Suunnitellessani tätä varsaa, olin siis hyvin tietoinen sen vanhempien hieman, khöh, sanoisinko "vaativista" luonteista. Minulla oli kuitenkin ensisijaisesti mielessäni vanhempien upeat suvut ja hyvällä kakkossijalla niiden mielettömän hienot hyppytaidot. Mikään hevonen ei kuitenkaan voi olla täydellinen, siinä on oltava jotakin vikaa, ollakseen juuri sopiva. Eikö? No, sanottaisiinko nyt sitten niin, että Marenki on kaikin puolin upea hevonen, lukuun ottamatta pienoista haastavuutta luonteensa puolesta...
Vauhtihirmu, hurjapää, jyrä, samperin koni... Näitä kutsumanimiä olen kuullut tallihenkilökunnan käyttävän tästä suloisen viattomasta eläimestä. Yritän parhaani mukaan keskittyä tamman hyviin puoliin, mutta toisinaan minäkin sorrun ajattelemaan hiljaa itsekseni moisia kutsumanimiä Marengille. Tammalaumassa Marenki haastaa muita ja kiukuttelee johtajatammallekin, mutta onni onnettomuudessa on että vanha johtajatamma osaa kuitenkin palauttaa tämän nuorukaisen ruotuunsa. Ainakin hetkeksi. Hyvässä asemassa olevalla tammalla on kuitenkin ailahtelevuudestaan huolimatta muutama luottoystävä rapsuttelukaveriksi. Ihmisiä kohtaan Marenki osoittaa kunnioitusta, mutta saattaa nopeasti unohtaa käytöstavat saadessaan jotakin päähänsä. Esimerkiksi tämä kovin mairitteleva kutsumanimi "Jyrä", tulee tamman tavasta jyrätä taluttajan yli päättäessään että nytpä minä lähdenkin tuohon suuntaan. Muistuttelemalla tammaa ihmisen läsnäolosta ja pitämällä sen ruodussa, voimme kuitenkin välttää tällaisia rynnimisiä.
Marenki on luonteensa kovuudesta huolimatta yllättävän hellyydenkipeä hoidettava. Tamma osaa seistä melkoisen nätisti harjauksen aikana, mutta auta armias jos sitä yrittää seisottaa paikoillaan esimerkiksi letityksen aikana. Tamman hieman lyhyehkön pinnan takia, on siis parempi suorittaa moiset toimenpiteet vähän kerrallaan ja tehdä jotakin muuta välissä. Tamma antaa harjata hyvin ja nauttii kunnon jynssäämisestä, mutta kavioiden nostojen kanssa saa olla jämäkkä jottei tamma pääse lusmuilemaan. Mikäli tamma ei pyynnöstä nosta jalkaa, on tätä syytä harjoitella pari kertaa ja palkita onnistuneista suorituksista. Pesutoimenpiteet sujuvat hyvin, vaikka tamma saattaakin hieman ärhennellä saippuoimisen lomasta. Parhaita hetkiä ovat kuitenkin ne, kun tamma kunnon jynssäysharjauksen jälkeen ryhtyy rapsuttelemaan ja pusuttelemaan hoitajaa kiitokseksi. Varustamiset sujuvat hyvin, tyypillisiä pullisteluita lukuun ottamatta. Tamma on suustaan äärimmäisen herkkä, joten sillä on parasta käyttää kevyttä suuvälineistöä.
Ratsuna Marenki on parhaimmillaan. Vauhtia löytyy, mutta selästä käsin se on helposti hallittavissa. On kuitenkin muistettava, että tamma on hyvin herkkä, joten sitä ei saa jäädä repimään suusta vaikka se hieman innostuisikin. Siksi sitä on ratsastettava voimakkaasti istunnalla ja painolla, ja hyvin kehonsa hallitseva ratsastaja saakin tästä tammasta kaikkein eniten irti. Liikettä Marengilta löytyy mukavissa määrin estehevoseksi, tämä lienee kouluradoillakin kisanneelta isältä peritty ominaisuus. Tamman liike on suurta ja korkeaa, takapää työstää alla ahkerasti. Koottu muoto tulee tammalta kuin luonnostaan kun koululiikkeitä työstää, mutta tämä näkyy myös esteratsastuksessa joissakin määrin. Esteradoilla tamma onkin todella taitava, puhumattakaan vauhdikkuudesta! Radalla laukan pituus on helposti säädettävissä ja lähestymiset ovat varmoja. Ylitykset ovat rohkeita ja täsmällisiä, mutta joskus tamma hosuu liiaksi. Mutta mitä tamma joskus menettää tyylissä hosumisellaan, se korvaa vauhdissa todella nopeilla laukkaspurteilla ja ketterillä käännöksillä.
i. Vinkare VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-I, YLA2 50 ERJ:n alaista sijoitusta sh - musta - 159cm |
ii. Vinkaus sh - musta - 161cm |
iii. Varelli sh - kulomusta - 163cm |
iie. Vivake sh - ruunikko - 155cm | ||
ie. Aulikki sh - punarautias - 156cm |
iei. Somarkki sh - tummanruunikko - 157cm | |
iee. Allikki sh - rautias - 163cm | ||
e. Sumun Kaipaus ERJ-II, YLA2 60 ERJ:n alaista sijoitusta sh - rautias - 163cm |
ei. Aallon Iisak sh - ruunikko - 166cm |
eii. Iskurepliikki sh - vaaleanrautias - 165cm |
eie. Aallon Elena sh - punaruunikko - 156cm | ||
ee. Sumusilmä sh - punarautias - 157cm |
eei. Sumupoika sh - vaaleanrautias - 153cm | |
eee. Surutar sh - punaruunikko - 157cm |
Isänisä 161 senttinen ja poikansa tavoin musta Vinkaus on luonteeltaan täydellisen miehen perikuva - kiltti, uskollinen ja kuuliainen. Ori käyttäytyy yleensä kuin ihmisen mieli, ja hetket, jolloin Vinkauksta täytyy komentaa tai se ei tottele ihmistä. Erityisesti kouluratsastuksen puolella menestystä niittänyt Vinkaus omaa taidokkaat ja lennokkaat askellajit ja estepuolella erittäin hyödyllisen jämäkän ja tasaisen hyppy- ja laskeutumistyylin. Jämsässä varttunut ja siellä edelleen kasvattajansa luona asustava Vinkaus on saanut seitsemän jälkeläistä, ja tulee varmasti tulevaisuudessa saamaan ainakin muutaman lisää.
Isänisänisä Varelli on varsinainen hevosmaailman Auervaara ja suomalainen Casanova. 155 senttimetriä korkean ruunikon mielessä ei tunnu liikkuvan mikään muu kuin tammojen pokaaminen, ja se onkin saanut orin omistajat halkomaan hiuksiaan. Taluttajatytön kiireisenä kiskomalla ja hirnumalla pitävä Varellin on kilpaillut kouluratsastuksen parissa hyvällä menestyksellä aina kansallisella tasolla saakka. Vaikka orilla onkin kohtuun hyvä rakenne, sitä ei ole kantakirjattu. Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevalla suurella suomenhevostallilla asusteleva ori on saanut kolmisenkymmentä jälkeläistä, joista suurin osa on perinyt isänsä charmikkuuden ja todella seurallisen luonteen.
Isänisänemä upea ruunikon värinen Vivake oli hyvin rauhallinen ja lempeä äitihahmo kaikille. Se eli maalaistilalla koko elämänsä, lähinnä lasten ratsuna ja teettäen muutaman jälkeläisenkin. Mitenkään erikoinen neito ei ollut kyseessä, vaan tavallinen tallaaja. Vivake tulee kuitenkin hyvästä vanhapohjaisesta suvusta, johon kuuluu muutamia legenda nimiäkin. Ratsuna tamma oli hyvin yhteistyöhaluinen ja kiltti, joka totteli jokaisen pikkutytön pientäkin käskyä. Hyvin miellyttämishaluinen hevonen, perus suomalainen. Kilpailuissa tai näyttelyissä se ei kiertänyt.
Isänemä Aulikki on punarautias suomenhevostamma, joka on kasvanut Savossa suurella ja maineikkaalla siitostallilla. Aulikki piti alunperin myydä, mutta kasvattajan siskontytär ihastui tammaan, ja osti sen itselleen, joten 156 senttinen otus sai jäädä kasvattajansa luokse asumaan. Aulikilla on kilpailtu jonkin verran este- ja koulukilpailuissa, mutta tamma ja hänen omistajansa ovat kokeilleet siipiään myös näyttelyissä ja valjakkokilpailuissa kohtalaisella menestyksellä. Luonteeltaan Aulikki on vastaanottavainen ja yhteistyöhaluinen otus, jonka kanssa aloittelijankin on helppo työskennellä. Aulikilla on kaksi varsaa, ja kolmas suunnitteilla.
Isänemänisä Somarkki on tummanruunikko Itä-Suomen ihme - lieksalaisen tallin kasvatti on ulkonäöltään komea ja raamikas suomenhevonen, ja se on kerännyt menestystä ympäri Suomen kilpaillen sekä näyttelyissä että ratsastuskilpailuissa. Somarkilla on kilpailtu este-, koulu- ja maastoestekilpailuissa, mutta eniten menestystä on tullut esteiltä. 157 senttinen ori on myös kantakirjattu I-palkinnolla, ja se on poseerannut muutaman tunnetun hevoslehden kansi- ja julistekuvista. Kasvattajansa ehdoton ylpeys on luonteeltaankin miellyttävä - nöyrä ja rehti hevonen, joka työskentelee yhtä ahkerasti kuin sen selässä istuva ihminenkin ja osaa käyttäytyä maasta käsin käsitellessäkin asiallisesti. Kuten voi jo arvata, ei Somarkin jälkeläislista ole kovin lyhyt. Sitä on käytetty runsaasti jalostukseen - orilta löytyy jälkeläisiä nelisenkymmentä, ja niistä moni on tehnyt hyvää uraa näyttelykehissä ja kilparadoilla. Somarkin menestyksen takana on varmasti vahva isälinja.
Isänemänemä Allikki saapui siitostammaksi Savolaiselle tallille Lapista, Kemistä. Siellä nuorehko tamma oli ollut pientallilla ponikerholaisten ratsuna ja tuntihevosena pienessä ratsastuskoulutoiminnassa. Rautiaalla Allikilla oli kuitenkin melko hyvä ja mukavasti menestynyt suku, eikä tamma itsekään kokonaisuutena ollut hullumpi, joten se ostettiin jalostusta varten suurelle siitostallille. Yleisesti kiltti ja ihmisystävällinen tamma sopeutui uuteen kotiinsa mainiosti, ja rautiaalla tammalla teetettiin viisi varsaa sen elellessä tallilla. 153 senttisellä Allikilla ei kilpailtu muutamaa seurakisaa lukuun ottamatta, mutta varsoilleen se on periyttänyt säyseää luonnettaan ja rotumääritelmän mukaista, hyvää rakennetta. Allikki menehtyi hevosinfluenssaan vain vähän ennen kuin se oli tarkoitus astuttaa viimeisen kerran.
Emänisä Aallon Iisak on luonteeltaan rauhallinen ja helppo ori - hyvä niin, sillä pojalta löytyy kokoa huimat 166cm! Saku on lähinnä ollut harrasteratsu ja hypännyt 80cm esteluokkia seura/aluekilpailuissa. Kapasiteettiä sillä riitti isompiinkin luokkiin, mutta omistajalla ei riittäny rohkeus kilpailemiseen. Saku pärjäsi paremmin näyttelyissä ja on kantakirjattu toisella palkinnolla. Poika on jättänyt jälkeensä kaksikymmentä jälkeläistä, joista suurin osa on perinyt raskaan, mutta hyvän rakenteen ja hyppykapasiteetin.
Emänisänisä Iskurepliikki oli orimaisempi tapaus, mutta kuitenkin napakalla käsittelijällä kiltti. Isku ei ollut mitenkään tyhmä tapaus vaan osasi pompotella vähemmän napakoita käsittelijöitä parhaansa mukaan. Raskasrakenteinen ja 165cm säkäinen Isku kilpaili lähinnä työhevoskilpailuissa ja valjakkoajossa. Sen selässä harvoin kukaan kävi, mutta perusratsastusjutut ori kuitenkin hallitsi. Se jätti jälkeensä muutamia varsoja, jotka perivät raskaan rakenteen, mutta harvoin hankalaa luonnetta.
Emänisänemä Aallon Elena, tuo kiltteyden perikuva, on ollut suosittukin jalostustamma elinaikanaan. Kilpakentillä Elena nähtiin muutamia kertoja ja se sijoittui lähes jokaisessa kilpailussa. Elena kuitenkin oli suurimmaksi osaksi vain jalostuskäytössä ja jätti kahdeksan upeaa suomenhevosvarsaa tähän maailmaan. Rakenteeltaan tamma oli hyvin siro ja muistutti enemmän ehkä juoksija- kuin ratsutyyppistä suomenhevosta.
Emänemä Sumusilmä on vastapainoksi Sakulle todella kevytrakenteinen, sporttinen ja tammamainen tamma. Sillä oli säkää vain 150cm, mutta puuttuvan koon se korvasi luonteellaan. Sumu kilpaili menestyksekkäästi esteratsastuksessa jopa kansallisella tasolla. Valitettavasti omistajalta loppuivat rahat ja inspiraatio, joten Sumu myytiin suurella summalla eteenpäin. Tamma pääsi onneksi hyvään kotiin, mutta sen kilpaura loppui siihen ja neiti jäi siitoskäyttöön hyvän sukunsa ansiosta. Se on jättänyt jälkeensä huimat kymmenen varsaa ja viettää nykyään vain eläkepäiviä shetlanninponilaumassa.
Emänemänisä Sumupoika, tuttujen kesken vain Poju, on menestynyt estekentillä upeasti. Sen saavutuksiin lukeutuvat mm. luokkavoitto Ruotsissa järjestettävissä kylmäveristen mestaruuksissa ja kotimaassa suomenhevosten kuninkaallisten upea tuplavoitto luokista 100cm ja 110cm. Poju on luonteeltansa varsinainen herrasmies ja hurmuri, jota ei ensinäkemällä uskoisi oriksi lainkaan. Esteiden seassa säyseästä Pojusta tuli kuitenkin kovapäinen, mutta taitava hyppääjä. Jälkikasvua löytyy tällä hetkellä kolmisen kymmentä ja lisää on taatusti luvassa, sillä ori jäi juuri siitoseläkkeelle ja jätti kilpakentät nuoremmille.
Emänemänemä Surutar kilpaili nuorena muutaman vuoden säännöllisesti esteillä, mutta siirtyi sen jälkeen harraste/siitoskäyttöön. Tara on luonteeltaan hieman tammamainen, eikä todellakaan mikään automaatti. Hoitaessa kuitenkin todella rauhallinen ja kultainen. Jälkeläiset, joita on noin seitsemän, perivät yleensä haastavan luonteen Taralta. Tamma on pärjännyt myös näyttelyissä hienosti ja se onkin kantakirjattu I-palkinnolla.
isän puolen sukuselvitys © yukitora
emän puolen sukuselvitys © misery.
s. 16.12.2012 sh-t. Joogin Mansikkamuffini (i. Huvikumpulan Viljami) ei saavutuksia |
s. 01.01.2013 sh-t. Joogin Kermaleivos (i. Nefertarin Merlin) 43 ERJ:n alaista sijoitusta |
s. 14.01.2013 sh-t. Joogin Sokeriunelma (i. Malkamäen Topias) ERJ-I, 52 ERJ:n alaista sijoitusta |
s. 03.02.2013 sh-t. Joogin Sokerihile (i. Taavetti) ei saavutuksia |
s. 03.03.2013 sh-t. Joogin Marsipaani (i. Suvannon Veroton) VIR MVA Ch, 104 ERJ:n alaista sijoitusta |
s. 01.04.2013 sh-o. Joogin Suklaamarenki (i. Elias Luned) 26 ERJ:n alaista sijoitusta |
Syntynyt - 01.08.2012 1 vuotta - 20.09.2012 2 vuotta - 09.11.2012 3 vuotta - 29.12.2012 4 vuotta - 17.02.2013 5 vuotta - 08.04.2013 |
6 vuotta - 28.05.2013 7 vuotta - 17.07.2013 8 vuotta - 05.09.2013 9 vuotta - 25.10.2013 10 vuotta - 14.12.2013 11 vuotta - 02.02.2014 |
12 vuotta - 24.03.2014 13 vuotta - 13.05.2014 14 vuotta - 02.07.2014 15 vuotta - 21.08.2014 16 vuotta - 10.10.2014 17 vuotta - 29.11.2014 |
Sijoitukset ERJ:n alaisissa esteratsastuskilpailuissa: 104 sijoitusta, joista 13 voittoja.
09.11.2012 ERJ Malkamäki 100cm 3/31 11.11.2012 ERJ Lai'e Welsh 80cm 4/50 11.11.2012 ERJ Yeneva 90cm 1/40 13.11.2012 ERJ Yeneva 90cm 3/40 14.11.2012 ERJ Kirbera 100cm 4/19 20.11.2012 ERJ Claridge Stud Riders 80cm 1/28 20.11.2012 ERJ Kultahuisku 110cm 5/40 23.11.2012 ERJ Niityn Ratsastajat 90cm 2/8 24.11.2012 ERJ Yeneva 100cm 5/60 26.11.2012 ERJ Cabin 21 90cm 4/40 26.11.2012 ERJ Mystic Sharifa 80cm 2/39 27.11.2012 ERJ Cabin 21 90cm 1/40 28.11.2012 ERJ Yeneva 100cm 5/60 29.11.2012 ERJ Cabin 21 90cm 2/40 05.12.2012 ERJ Cabin 21 90cm 3/40 05.12.2012 ERJ Kirbera 100cm 4/30 06.12.2012 ERJ Cabin 21 80cm 4/21 07.12.2012 ERJ Cabin 21 80cm 1/21 07.12.2012 ERJ Cabin 21 90cm 6/40 07.12.2012 ERJ Cabin 21 90cm 4/40 08.12.2012 ERJ Yeneva 100cm 7/60 08.12.2012 ERJ KK Stewart 100cm 4/40 08.12.2012 ERJ Cabin 21 90cm 1/40 10.12.2012 ERJ Koston Suomenhevoset 110cm 6/60 12.12.2012 ERJ Koston Suomenhevoset 110cm 3/60 13.12.2012 ERJ Marike 110cm 2/50 13.12.2012 ERJ Marike 110cm 3/50 14.12.2012 ERJ Takkura 90cm 5/40 17.12.2012 ERJ Takkura 90cm 3/40 19.12.2012 ERJ Mörkövaara 100cm 1/40 20.12.2012 ERJ Bogart&Britanov 90cm 7/100 22.12.2012 ERJ Mörkövaara 100cm 3/40 03.01.2013 ERJ Jindabyne 100cm 1/40 03.01.2013 ERJ Mörkövaara 100cm 2/40 04.01.2013 ERJ Bogart&Britanov 110cm 6/50 05.01.2013 ERJ Mörkövaara 100cm 1/40 05.01.2013 ERJ KK Stewart 80cm 3/40 06.01.2013 ERJ KK Stewart 80cm 3/40 07.01.2013 ERJ Taavilan Suomenhevoset 100cm 1/44 07.01.2013 ERJ KK Stewart 80cm 5/40 08.01.2013 ERJ Taavilan Suomenhevoset 100cm 1/44 09.01.2013 ERJ Taavilan Suomenhevoset 100cm 2/44 09.01.2013 ERJ KK Stewart 80cm 5/40 10.01.2013 ERJ Taavilan Suomenhevoset 100cm 6/44 10.01.2013 ERJ Takamaan 80cm 6/38 10.01.2013 ERJ Bogart&Britanov 100cm 4/50 10.01.2013 ERJ KK Stewart 80cm 2/40 17.01.2013 ERJ Bogart&Britanov 100cm 1/50 25.01.2013 ERJ Cabin 21 90cm 5/30 31.01.2013 ERJ Dark Side Trakehners 90cm 19/242 - ERJ Cup! 31.01.2013 ERJ Ilomantsi 100cm 2/35 02.02.2013 ERJ Mörkövaara 100cm 5/40 |
03.02.2013 ERJ Mörkövaara 100cm 6/40 04.02.2013 ERJ Bogart&Britanov 80cm 7/50 08.02.2013 ERJ Mörkövaara 100cm 3/40 08.02.2013 ERJ Moondance 100cm 4/40 22.02.2013 ERJ Hiprakka 100cm 2/40 23.02.2013 ERJ Hiprakka 100cm 4/40 23.02.2013 ERJ Riihen ponitalli 90cm 2/30 25.02.2013 ERJ KK Stewart 100cm 2/40 26.02.2013 ERJ Hiprakka 100cm 4/40 26.02.2013 ERJ Hiprakka 100cm 5/40 01.03.2013 ERJ Hiprakka 100cm 4/40 01.03.2013 ERJ Taavilan Suomenhevoset 100cm 7/50 01.03.2013 ERJ KK Stewart 100cm 5/40 02.03.2013 ERJ KK Stewart 100cm 5/40 03.03.2013 ERJ Bairdon 110cm 3/30 04.03.2013 ERJ Bairdon 110cm 3/30 02.04.2013 ERJ Riihen ponitalli 100cm 3/30 03.04.2013 ERJ Riihen ponitalli 100cm 5/30 03.04.2013 ERJ Bogart&Britanov 100cm 5/30 04.04.2013 ERJ Riihen ponitalli 100cm 2/30 05.04.2013 ERJ Riihen ponitalli 100cm 5/30 06.04.2013 ERJ Kadotetut Suomenhevoset 110cm 2/30 06.04.2013 ERJ Bogart&Britanov 100cm 4/30 08.05.2013 ERJ Taavilan Suomenhevoset 110cm 5/43 12.05.2013 ERJ Taavilan Suomenhevoset 110cm 2/43 15.05.2013 ERJ Taavilan Suomenhevoset 110cm 3/43 21.05.2013 ERJ London Trakehners 110cm 3/30 25.05.2013 ERJ London Trakehners 110cm 3/30 12.06.2013 ERJ Linya Connemaras 110cm 5/40 15.06.2013 ERJ Linya Connemaras 110cm 1/40 15.06.2013 ERJ Susiraja 110cm 2/19 18.06.2013 ERJ Linya Connemaras 110cm 2/40 21.06.2013 ERJ Solo 110cm 2/30 25.06.2013 ERJ Solo 100cm 2/30 01.07.2013 ERJ Solo 100cm 4/30 02.07.2013 ERJ Solo 100cm 4/30 03.07.2013 ERJ Solo 100cm 4/30 04.07.2013 ERJ Solo 110cm 2/30 14.07.2013 ERJ Moondance 110cm 3/28 14.07.2013 ERJ Solo 110cm 5/30 17.07.2013 ERJ Solo 100cm 4/30 21.07.2013 ERJ Kärmeniemi 110cm 5/30 25.07.2013 ERJ Solo 100cm 2/30 26.07.2013 ERJ Demo Yozora 110cm 4/30 27.07.2013 ERJ Solo 100cm 1/30 28.07.2013 ERJ Solo 110cm 4/30 02.08.2013 ERJ Riiviöt 100cm 5/50 10.08.2013 ERJ Nuovan Talli 100cm 6/43 11.08.2013 ERJ Nuovan Talli 100cm 6/43 12.08.2013 ERJ Nuovan Talli 100cm 2/43 12.08.2013 ERJ Huvitutti 110cm 2/40 30.11.2013 ERJ Dark Side Trakehners 110cm 24/249 - ERJ Cup! |
Sijoitukset VSR:n alaisissa ratsastuskilpailuissa: 1 sijoitusta, joista 1 voitto.
31.07.2013 VSR Virtuaaliset Suomenratsut Harraste 1/14 - VSR Cup! |
Menestys näyttelyissä: NJ 2x MVA-SERT, 2x irtoSERT // VSN 70p
15.12.2012 NJ Karman Suomenhevoset Suomen(pien)hevostammat BIS1, LKV1, MVA-SERT, JS (Henna L.) 15.12.2012 NJ Kajon Suomenhevoset Suomenhevostammat BIS4, LKV1, MVA-SERT, JS (Riikka A-H.) 09.03.2013 NJ Helmen Suomenhevoset Suomenhevostammat LKV3, irtoSERT, JS (Terhi N.) 22.04.2013 NJ Satulinna Muut hevostammat; LKV3, irtoSERT, JS (Riikka A-H.) 16.06.2013 VSN Wild Horse Ranch Suomenhevostammat; 1. sija, CH = 20p 07.05.2014 VSN Sigma Suomen(pien)hevostammat; 1. sija, CH = 20p 28.07.2014 VSN Bellgrove Suomenhevostammat; 2. sija, RCH = 20p 23.03.2015 VSN Rohkelikko Suomenhevostammat; 3. sija, RCH = 10p |
20.04.2014 - Yleislaatuarvostelu
35 (18+17) + 31 (19+12) + 17 + 13 + 6 = 102p / YLA1
Palkittu AP4 -lisäpalkinnolla! (Arvostelutilaisuuden 4. paras)
Luonnekuvaus 18/20 + Päiväkirjamerkinnät&valmennukset 17/20
Sukupisteet 19/21 + Jälkeläispisteet 12/12
Kilpailuosio 17/22
Rakennearvostelu 13/20
Lisäpisteet 6/10
15.01.2013 - Suomenhevosten Laatuarvostelu
14 + 18 + 22 + 20 + 20 = 94p / SLA-I
1. Hyvä laatutyyppi, hyvä sukupuolileima (4p.)
2. Hieman lyhyt ylösasettuva kaula. (3p.)
3. Pyöreä sopusuhtainen runko, nuori. (3p)
4. Sivusta melko hyvät jalka-asennot. (4p.)
05.03.2013 - Suomenhevosten Kantakirja
17 + 17 + 17 + 17 = 68p / KTK-III
"Hyvät leimat, sopusuhtainen pyöreä runko, melko korkeajalkainen, takanojoiset etujalat, erittäin vennot vuohiset."
25.03.2014 - Esteratsastusjaoksen Laatuarvostelu
5 + 52 + 27 + 15 + 10 = 109p / ERJ-I
Rakenne- / tyyppiarvostelu 5/20 (ei liikekuvia)
Kilpailumenestys 50/50 + Cup-sijoitukset 2/rajaton
Vanhempien kilpailumenestys 27/30
Jälkeläisten kilpailumenestys 15/20
Lisäpisteet 10/10
01.08.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Idea tähän varsaan syntyi, kun näin sen emän Sumun Kaipauksen kansallisissa esteratsastuskilpailuissa. Ihastuin kertaheitolla tähän hieman
jytkymmän malliseen suomineitoon, joka kuitenkin kuin ihmeen kaupalla, ylitti esteet keveästi ja varmasti. Huomattuani tamman, osasin seurata
tämän ja omistajansa kilpasuorituksia jatkossakin. Stalkkailuni meni seuraavalle tasolle, kun rupesin tutkiskelemaan netistä tamman sukua. Ja
voi mikä suku sillä olikaan taustallaan! Varsinkin tamman emälinja oli vaikuttava, puhumattakaan lukuisista hyvistä kantakirjahevosista. Kerran
minä sitten rohkaisin mieleni ja kysyin miseryltä, että myisikö hän minulle tilausvarsaa tästä tammastaan. Tästä alkoivatkin orikatalogien
selailemiset ja oriehdokkaiden vakoileminen kilpapaikoilla; miten ne suoriutuivat, miten ne käyttäytyivät, millaisia ne olivat ratsastaa,
vastasiko todellisuus orimainoksien antamaa kuvaa? Sopivan sukuisia oriehdokkaita oli tusina, mutta eräs ehdokkaista oli sellainen, ettei kahta
kertaa tainnut harkita. Vinkare, tuo mielettömän upea musta ori, oli minulle melko uusi tuttavuus. Pitkän tauon jälkeen kilparadoille palannut
konkari vaikutti olevan luonteeltaan hieman arka, mutta voi pojat minkälainen ratsu se olikaan! Puhumattakaan ulkonäöstä, olihan ori
kantakirjattu II-palkinnolle ja muotovaliokin. Lisäksi sillä oli parin polven päässä todella harvinaisia periyttäjäoreja, jotka mielelläni
halusin varsani sukuun. Tänään, kesän muuttuessa syksyksi, Sumun Kaipaus sitten varsoi pitkäraajaisen mustan tammavarsan. Itse saavuin
paikalle juuri sopivasti, nähdäkseni pikkuneidin ensiaskeleet.
03.09.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Tätä päivää olin odottanut kuin kuuta nousevaa - malttamattomana, innoissani. Päivää jolloin tilausvarsana räätälöimäni pienokaiseni, Moon
Marenki, vihdoinkin vieroitettaisiin ja tammavarsa pääsisi muuttamaan uuteen kotiinsa. Reipas ja rohkea, vuoden ikäinen tammavarsa oli minulle
jo valmiiksi tuttu. Olinhan minä, malttamaton kun olen, huristellut autollani Moondanceen ihastelemaan tätä neitiä lukemattomat kerrat. Olin
saanut seurata vierestä neidin varttumista, miettiä rauhassa sille nimeä ja ihastella myös varsan emää. Lisäksi on saanut tutustua paremmin
varsan kasvattajaan miseryyn, joka kärsivällisesti sieti intoilujani. Varsan nimi, Moon Marenki, sai alkunsa hassusta kutsumanimestä. Tiedätte
varmasti miten näille vauvoille keksitään sellaisia ylitsevuotavan sokerisia lässynlässyn lempinimiä? No, tämä oli yksi niistä. Ja sokerinen
se todellakin oli.. Mamman pikku Marenki siitä kuitenkin oli tullut jäädäkseen, en minä enää osannut valita tammalle toista nimeä, vaikka
mielessäni oli jos jonkinlaisia kauniita, juhlallisia ja ylvään kuuloisia nimivaihtoehtoja. Lisäksi tuo 'Marenki' -sana sointui hyvin yhteen
kasvattajan liitteen kanssa, joten näin tylsä nimihistoria meidän neidillä nyt on. Pikkutamma pääsee muiden nuorten joukkoon varttumaan ja
elämään hevosen elämää, meillä onkin tallissa sopivasti useampi samanikäinen riiviö.
20.09.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Marenki tuntuu kotiutuneen hyvin talliimme. Kavereikseen se on saanut Aino ja Diiva -nimiset samanikäiset tammavarsat, joiden kanssa se jaksaa
touhuta ja leikkiä. Tarhaleikkien ohella harjoittelemme säännöllisesti kunkin varsan kanssa hevosen tallietikettiä ja narussa käyttäytymistä.
Marenki on osoittautunut varsin vauhdikkaaksi pikkuneidiksi, jota saa vähän väliä olla jarruttelemassa. Mutta eiköhän se tästä, alku on
ainakin sujunut ihan mukavasti. Pesuboksista tamma ei oikein tykkää, mutta harjoittelemme kaikessa rauhassa ja mahdollisimman paineettomassa
ympäristössä. Olen myös harrastanut lahjontaa jonkin verran, namien muodossa, varsinkin siellä pesukarsinassa.
01.10.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Lueskellessani aamun lehteä kaikessa rauhassa, minulle soitettiin tallista. Tunsin kaiken värin valuvan kasvoiltani, kuunnellessani tallityttö
Heidin selostusta siitä miten kaksi suomenhevosvarsaa oli päässyt karkaamaan aitauksestaan. Eikä ihan mitkä tahansa suomenhevosvarsat, vaan
Marenki vauhdikas kumppaninsa Diiva. Heidin mukaan varsoja ei vielä oltu saatu kiinni, mutta ne oltiin nähty muutaman kilometrin päässä
pellolla. Autotien lähettyvillä. Paniikki hiipi mieleeni, kiskoessani takkia päälle ja saappaita jalkaani. Pyysin Heidiä soittamaan, jos
jotakin ilmenisi. Yritin pysytellä mahdollisimman rauhallisena ajaessani tallille, mutta en voinut olla ajattelematta pahinta. Päätinkin
yhtäkkiä, että ajaisin suoraa tietä paikkaan jossa arvelin varsojen olevan. Lähestyin maantiellä liittymää, josta alkaisi tie joka veisi
pellolle jossa Heidi oli ilmoittanut varsojen mahdolliseksi olinpaikaksi, kun puhelimeni pirahti soimaan. Heidi soitti ilmoittaakseen, että
varsat oli nyt saatu kiinni ja odottivat kyytiä kotiin. Helpotuksen huokaus pääsi suustani, kun näin Pasin ja jonkun vieraan miehen
pitelemässä varsojani pellolla. Loppupäivä meni kuin sumussa, jännityksen hälventyessä. Jotenkin me saimme varsat kotiin, jossa lukitsimme ne
visusti karsinoihinsa ja Pasi ryhtyi tutkimaan tarhaa, löytääkseen varsojen pakoreitin. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
23.10.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Marengin sisäänratsastus on alkanut hyvissä merkeissä. Nuori tamma kasvaa ja kehittyy niin että kohina käy, ei millään uskoisi että tämä on sama
hevonen kuin se pieni varsa joka muutti luokseni aikoinaan. Marenki on luonteeltaan välillä melkoinen jästipää, joten joskus asioita on
väännettävä rautalangan kanssa. Suurimmaksi osaksi Marenki on kuitenkin ihan kiva opetettava, sillä neidillä riittää energiaa vaikka muille
jakaa. Esteillä Marenki on vielä melkoinen hosuja, mutta eiköhän se tekniikkakin ala kehittymään kokemuksen myötä. Jos vauhtia saataisiin
hieman hidastettua, uskon että Marengin tyylikin pääsisi oikeuksiinsa. Olen jo alkanut katselemaan pikkukisoja sillä silmällä, jospa
pääsisimme kohta osallistumaan ensimmäisiin kisoihimme.
29.10.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Tänään päätin viedä Marengin maastoon yksikseni, vaikka tamma ei oikein tykkää olla ilman muita hevosia lenkillä. Tämä olisi kuitenkin
loistavaa harjoittelua tammalle! Harjattuani neidin varustin sen ja puin vielä sadesuojankin päälle, sillä ulkona oli erittäin märkä keli.
Varustin vielä itsenikin sadeviitalla, ja sitten mentiin! Alkuun tamma ei halunnut lainkaan lähteä tallin pihasta, vaan yritti huudella
kavereittensa perään. Olin kuitenkin päättäväinen, ja kohta jo kopsuttelimme polkua metsälle päin. Välillä Marenki yritti kääntyä takaisin,
mutta kohta se ei enää edes muistanut koko asiaa, kun aloin vaatimaan siltä tehtäviä maastossa. Kiertelimme ja kaartelimme polun
ulkopuolella, astelimme paljaiden maassa makaavien puunrunkojen yli, hyppäsimme pienen ojan yli ja sitten otimme eri askellajeja hiekkatiellä.
Loppulenkistä Marenki vaikutti oikein tyytyväiseltä; tämähän voisi olla ihan kivaa ilman kavereitakin!
30.10.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Marengin kasvattaja misery kävi tänään tervehtimässä meitä täällä. misery oli positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvässä vaiheessa tamman
kehitys oli. Esittelin Marengin myös ratsain ja kehotin miseryäkin ratsastamaan sitä. Oli kuin Marenki olisi tiennyt että nyt oli näytön
paikka, sillä se toimi aivan moitteettomasti ja ylitti minunkin odotukseni. Lopuksi Marenki sai vielä hypätä estekujaa, joka oli jäänyt
maneesiin jonkun jäljiltä. Vierailun päätteeksi tarjosin lounaan miserylle, ja tämä lupasi tulla käymään jokin toinenkin kerta, vaikka
kyllähän me kisoissa välillä törmäilemme.
01.11.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Vein Marengin aamupäivällä maneesiin irtohypytettäväksi. Heidi oli rakentanut ohjeitteni mukaan kujan maneesin pitkälle sivulle. Alkuun annoin
Marengin juosta vapaana maneesissa ja hypätä keskelle aseteltuja ristikoita ja matalia puomiesteitä. Välillä yllytin tammaa lisäämään vauhtia
ja vaihtamaan suuntaa, jotta se vertyisi kunnolla. Lopulta avasimme kujan portit ja päästimme tamman hyppäämään. Marenki hörisi innostuneena,
kuikuili esteitä korvat pystyssä. Sitten se lähti hyppäämään. Ensimmäisellä kierroksella korkein este oli 70cm korkuinen. Korottelimme
estekorkeuksia pikkuhiljaa, kunnes radalta löytyi jopa 110cm korkuisia pystyjä. Yhdellä sarjalla Marenki pudotti puomin, mutta muuten se
hyppäsi täysin puhtaasti joka kerta! Olin todella ylpeä tammasta, joka pääsikin pienenevien esteiden kautta jäähdyttelemään.
09.11.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Tänään osallistuimme Marengin kanssa ensimmäisiin kisoihimme! Kilpapaikkana toimi Malkamäki, johon lähdimme ajelemaan jo aikaisin aamusta.
Alkuun Marenki ei halunnut mennä traileriin, lukuisista harjoitteluista huolimatta. Se varmasti aisti että ilmassa olisi jotakin erityistä
tänään. Kyllähän se lopulta meni, ja matka saattoi alkaa. Olin ilmoittanut meidät aika isoihin luokkiin, sillä osallistumisessani oli käynyt
pieni virhe. Luokkinamme oli siis 100cm ja 110cm radat. Aamupäivällä hyppäsimme ensimmäisen luokkamme, joka menikin todella hyvin! Sijoituimme
3. sijalle 31:n osallistujan joukosta. Iltapäivällä hypätty 110cm luokka ei mennyt ollenkaan yhtä hyvin, mutta lähdimme silti kotiin yhden
ruusukkeen kera. Hyvä alku tulevalle urallemme!
14.11.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Illalla palasimme kotiin onnistuneelta kisamatkalta Kirberaan. Marenki oli sijoittunut 100cm luokassaan 4. sijalle, josta olin taas kerran
todella tyytyväinen. Lastattuani väsyneen tamman kärrystä ja pestyäni sen, annoin sille sen iltaruoat. Ja erityisen suuren annoksen herkkuja!
Joskus on nimittäin hyvä hemmotella hieman, kunhan ei tee siitä tapaa. Lopuksi putsasin vielä tamman kilpavarusteet, jonka jälkeen jätin
tamman nukkumaan rauhassa.
15.11.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Tänään kävimme koko varsalauman kanssa osallistumassa Virtuaalisten Suomenratsujen järjestämään suomenhevosvarsojen arviointitilaisuuteen. Mukana meillä oli siis tammavarsat Marenki,
Diiva, Telma, Sini ja orivarsa Talismaani. Olin todella tyytyväinen Marengin arvosteluun, sillä palkittiinhan se I-palkinnolla! Rakenteestaan
se sai 8/10p, suvustaan 10/10p, käytöskokeesta 15/20p ja ratsastuskokeesta 7,2p + 10p. Yhteispistemäärä oli siis 50,2p, kun I-palkintoon
tarvitaan 43p. Muutkin nuoret hevosemme pärjäsivät todella hienosti ja osasivat käyttäytyä, joten saimme lähtiä iloisin mielin kotiin.
25.11.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Päästin tänään nuoren tammakolmikon, Marengin, Diivan ja Ainon, viettämään vapaapäivää isoon tammatarhaan. Vanhemmat eläkeläistammat nostivat
ihmetyksissä päitänsä, kun nuoriso laukkasi sisälle. Marenki rupesi heti korvat luimussa ajamaan takaa Diivaa ja Ainoa, mutta rauhoittui
lopulta leikkimään paikoillaan Diivan kanssa. Tytöt nahistelivat ja kalisuttelivat hampaitaan, mutta osasivatpahan leikkiä siivosti. Ainoa
lyöttäytyi vanhempien tammojen joukkoon ja rupesi tutkiskelemaan heinäkasoja. Pian Marenki ja Diivakin jo ryhtyivät mutustelemaan heiniä
kaikessa rauhassa.
15.12.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Osallistuimme Marengin kanssa ensimmäisiin näyttelyihimme tänään. En tiedä miten päin minun pitäisi olla, sillä olen aivan puulla päähän
lyöty. Siis suorastaan järkyttynyt! Näyttelyt pidettiin Karman Suomenhevosissa ja Marenki osallistui aikuisten suomenhevosten luokkaan.
Näyttelyt olivat avoinna suomenhevosille, suomenpienhevosille sekä puoliverisille. Yllätys oli suuri, kun Marenki pokasi itselleen LKV1-sijan
luokastaan. Iltapäivällä pääsimme mittelemään BIS-kehään luokkavoittajien kesken, ja näitä oli siis kuusi kappaletta. Kuinka ollakaan, Marenki
julistettiin koko näyttelyn voittajaksi BIS1 tittelillä!! Se voitti jopa nuo toinen toistaan komeammat puoliveriset. Vasta autossa tajusin
mitä oli oikeasti tapahtunut, ja silmäni täyttyivät kyynelistä. Olen niin ylpeä tammasta!
21.12.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Tänään Marenki pelästytti minut pahemman kerran kilpailuissa, liukastuessaan ja kaatuessaan radalla. En tiedä mitä siinä oikein tapahtui,
mutta olimme lähestymässä viimeistä estettämme, puhtaan radan päätteeksi, kun tamma liukastui lähestyessään estettä. Menimme esteen läpi niin
että ryminä kävi, ja tajusin siinä hetkessä irrottautua hevosesta. Mätkähdin maahan ja kierin poispäin, jotten jäisi sen alle. Sen jälkeen oli
ensimmäinen ajatukseni, että miten Marengin kävi? Ryntäsin jo pystyyn nousseen hevoseni luokse, huolestuneena. Meidän ratamme luonnollisesti
hylättiin. Eläinlääkäri otti aikansa tutkiessaan hevostani, mutta ei löytänyt mitään suurempia vikoja, kuin venähtänyt takareisi. Veimme
Marengin vielä varmuudeksi hevossairaalaan kuvattavaksi, mutta suurempia vammoja ei onneksi ilmennyt. Nyt luvassa olisi lepoa jonkin aikaa,
jotta reisi parantuisi mahdollisimman hyvin.
25.12.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Marenki on nyt saanut lepäillä ja parannella kipeää takajalkaansa kaikessa rauhassa. Joka päivä olen kuitenkin tammaa kävelyttänyt maneesissa
ja lisäksi hieroja on käynyt muutaman kerran hieromassa kipeää lihasta. Marenki vaikuttaa itse pirteältä ja omalta vauhdikkaalta itseltään,
mutta kyllä sitä taitaa hieman suututtaa tuo karsinassa seisoskelu. Onneksi sen voi kuitenkin päästää illalla hetkeksi pikkutarhaan Ainon
kanssa, niin se saa juttuseuraa. Kuntoutusta jatketaan, ja toivotaan että tamma saadaan kuntoon kevätkaudelle.
03.01.2013 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä tallilla, hevoset saivat kuunnella klassista musiikkia jottei rakettien pauke niitä häiritsisi. Marengin
lihas on jo täysin parantunut, ja eläinlääkäri antoi meille luvan jatkaa treeniä. Nyt pienen treenailun jälkeen olikin siis aika osallistua
kisoihin, jotka järjestettiin tällä kertaa Jindabynessä. Marenki osallistui kahteen 100cm luokkaan, vaikka olinkin hieman huolissani että
hyppäisikö se niin isoja jos reisi vielä oireilisi. Tamma ei kuitenkaan ollut moksiskaan reidestään, vaan hyppäsi innokkaasti ja taidokkaasti,
kuin näyttääkseen että tämä lomailu on ollut aivan turhaa, onhan hän elämänsä kunnossa. Ja niinhän se olikin; tamma sijoittui luokkansa
voittajaksi puhtaalla radalla ja todella hienolla ajalla! Jes! Näin se uusi vuosi voikin sitten alkaa.
07.01.2013 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Hieroja kävi taas tänään hieromassa Marenkia. Tamma vaikutti jotenkin erityisen kiukkuiselta tänään, mutta hieroja sai kuitenkin työnsä
tehtyä. Palautteeksi sain, että tamman reisi on taas hieman kipeytynyt, mutta sillä ei pitäisi olla vaaraa repeytyä uudestaan. Joskus nuo
vammat vain saattavat kipuilla ja kipeät lihakset kovettua, joten paljon venyttelyä ja säännöllistä hierontaa luvassa. Aion kuitenkin
varmuuden vuoksi pyytää eläinlääkärin sitä katsomaan vielä tällä viikolla. Koskaan ei voi olla liian varovainen, varsinkin kun kyseessä
on huipputason urheilun ammattilainen, Marenki siis. :)
10.01.2013 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Olen ollut hieman kahden vaiheilla, että uskallanko jo ilmoittaa Marenkia Suomenhevosten
Laatuarvosteluun. Näin ilmoituksen kutsusta jo viikko sitten, mutta en osannut tehdä mitään päätöstä. Treeni on kuitenkin mennyt niin
hyvin ja Marenki on elämänsä kunnossa, joten tein päätöksen. Suuntaisimme tässä kuussa laatikseen, ja Marenki taitaakin olla kaikkien aikojen
nuorin suomenhevoseni menossa tähän kyseiseen arvosteluun. Peukut pystyyn, toivottavasti kaikki menee hyvin!
14.01.2013 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Viimeiset valmistelut meneillään, huomenna olisi näytön paikka! Marenki ei ollut moksiskaan minun hääräilyistäni ja hermoiluistani,
päinvastoin. Oli kuin tamma olisi luonut minuun huvittuneita katseita, käydessäni sen kamoja läpi jo kymmenettä kertaa ja rasvatessani sen
kamppeita jo ties kuinka monetta kertaa. Olinpa minä hermostunut! Mutta lopulta tamman yllättävä rauhallisuus tarttui minuunkin, kyllä se
hyvin menisi. Me antaisimme kaikkemme, mutta jos se ei riittäisi, niin ainahan me voimme yrittää uusinnassa sitten. Eli ei meillä olisi niin
hurjan paljoa menetettävää.
27.01.2013 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Tänään pitkä odotuksemme vihdoin viimein palkittiin! Osallistuimme tammikuun 15. päivä Suomenhevosten Laatuarvosteluun, mutta tuloksien
julkaisussa venähti hetki. Tilaisuudessa Marenki esiintyi edukseen, omistajan hermoiluista huolimatta. Olin kuitenkin hieman huolissani
ratsastusosuudesta, mutta huoleni osoittautuivat turhiksi tänään. Avatessani kotiin saapunutta kirjettä, joka sisältäisi tulokset, käteni
tärisivät kuin haavan lehdet. Kun lopulta sain paperilappusen repäistyä kuorestaan, pääsi minulta melkoinen kiljahdus. Tallikoira tuijotti
minua kauhuissaan, jonka jälkeen se luikki ulos toimistosta. Marenki oltiin palkittu I-palkinnolla!! En voinut uskoa silmiäni. Olinhan minä
sitä palkintoa lähtenyt tamman kanssa tavoittelemaan, mutta että me oikeasti ylsimme näin hyviin pisteisiin, sitä en ollut oikeasti
uskaltanut olettaa. Nappasin porkkanasäkin kainaloni alle ja lähdin koikkelehtimaan kohti pahaa aavistamattoman Marengin karsinaa.
25.03.2014 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Tänään osallistuimme Marengin kanssa Esteratsastusjaoksen laatuarvosteluun. Koska olemme syksystä asti kohottaneet tamman kuntoa suurta
Yleislaatuarvostelun koitosta varten, oli tamma valmiiksi hyvässä kisakunnossa ja nyt sopivan tilaisuuden tullen päätin viedä sen myös
lajilaatuarvosteluun. Alun perin meidän piti osallistua ERJ:n laatuarvosteluun jo alkutalvesta, mutta päätin sittenkin odottaa vielä
hetken, koska Marengin jälkikasvusta osa vasta aloitteli kilpailemistaan tuossa vaiheessa. Odotus kannatti, sillä nyt Marenki palkittiin
laatuarvostelussa I-palkinnolle, saaden täydet pisteet muun muassa juuri tästä jälkeläisosiosta. Tämän lisäksi tamma sai täydet pisteet
kilpailu- ja lisäpisteet -osioista. Kevät on muutenkin ollut iloisten uutisten aikaa Marengin suhteen, sillä helmikuun alussa sain kirjeen
kotiin, jossa ilmoitettiin että Marengilla oli kasassa tarvittavat sertit Virtuaalista Muotovalion titteliä varten. Kirjanpitovirheestä
johtuen tämä tieto kävi ilmi vasta nyt, vaikka Marenki onkin ollut valmis tittelin anomista jo vuoden päivät. Parempi kuitenkin myöhään kuin
ei milloinkaan. Pistimme siis paperit VIR MVA Ch -titteliä varten eteenpäin Näyttelyiden Kermaa -osastolle, joten nyt odottelemme vielä
lopullista päätöstä arvonimestä. Sitten kun Marenki on VIR MVA Ch, ihan virallisesti, ei meiltä puutu tittelirivistä enää kuin se
Yleislaatuarvostelun palkinto. Tämän tiedostaminen vain lisää treenimotivaatiota ja harjoittelua - Marenki tulee varmasti olemaan todella
hienossa kunnossa huhtikuun loppuun mennessä.
19.04.2014 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Huhtikuu on tänä vuonna ollut ennätyksellisen lämmin täällä meilläpäin ja voidaan melkein jo puhua kesäpäivistä. Aurinko porottaa taivaalta
ja tuulettomalla säällä ilma voi käydä tukalan kuumaksi. Onneksi idästä puhaltava tuuli on kuitenkin vielä suhteellisen viileä, joten
luonnolla on mahdollisuus sopeutua kesän tuloon edes hieman kiireettömämmin näinä tuulisina päivinä. Hevosillakin on ollut todella kuuma
ja karvaa irtoaa tupoittain, välillä niinkin paljon että pieni ihminen ei voi ymmärtää mistä tämä kaikki karva oikein tulee. Eikö hevosen
pitäisi olla kalju tässä vaiheessa kun karvaa vain lähtee ja lähtee? Eläkepäiviään viettävä Marenki ei ole poikkeus, varsinkaan nyt kun
viime aikoina on hikiliikuntapäiviä kertynyt runsaammin. Olemme pikkuhiljaa viime syksystä nostaneet Marengin treenimääriä ja nyt keväällä
rouva alkaa olla varsin timmissä kilpakuosissa. Marengille oli päässyt kertymään melko runsaasti liikakiloja monen varsan ja pitkän mammaloman
ansiosta, mutta ne ylimääräiset kilot piti saada pois, koska tänä keväänä on Marengin näytön paikka. Päätin viime kesänä että Marenki ottaisi
seuraavaan kesään mennessä osaa kaikista suurimpaan koitikseemme; Yleislaatuarvostelun tilaisuuteen. Tässä vaiheessa elämäänsä Marengilla
on jo kaikki edellytykset pärjätä; omat upeat kilpatulokset, näyttelymenestys, aikuistunut ja hyvin pärjännyt jälkikasvu sekä elämänkokemuksen
tuoma varmuus ja esiintymiskyky. Ja aavistuksen rauhoittunut ja vähemmän hössöttävä omistaja siinä sivussa. Uskon vakaasti rouvan mahdollisuuksiin
pärjätä tässä koitoksessa, sillä onhan se yksi upeimmista koskaan omistamistani suomenhevosista. Syntynyt menestymään.
16.05.2014 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Osallistuimme viime kuun puolella Marengin kanssa Yleislaatuarvostelun tilaisuuteen ja päivä oli mielestäni erittäin onnistunut. Marenki
esiintyi edukseen ja hermoili huomattavasti vähemmän kuin omistajansa, mutta onneksi siellä tosissaan katsotaan sitä hevosta eikä
omistajaa. Tuloksia emme saaneet vielä silloin tietää, sillä yleensä ne tulevat paperitöistä johtuen hieman viiveellä. Tällä kertaa
saimme kuitenkin todella odottaa ja venyttää hermoja, sillä tuloksia ei vain kuulunut. Aloin jo hermostumaan että onko meidät hylätty
arvostelusta tai ihan vain unohdettu, kun postiluukkuun ei kolahtanut minkäänlaista ilmoitusta. No tänään se sitten vihdoinkin tuli, mikä
helpotuksen huokaus! Tärisevin käsin avasin sinetöityä kirjekuorta ja hitaasti hivutin kirjeen ulos kuorestaan. YKKÖSPALKINTO!! Pompin
tasajalkaa postilaatikon vieressä ja kiljuin täyttä kurkkua. Kyyneleet virtasivat silmistäni ja hymy ulottui korvasta korvaan, tätä
me olemme odottaneet! Rauhoituin hieman jotta saisin loputkin kirjeestä luettua. Leukani oli tipahtaa kun luin että Marenki oli myös
palkittu AP4 -palkinnolla, mikä tarkoittaa koko arvostelutilaisuuden neljänneksi parasta. Tämä oli melkoinen suoritus, sillä arvosteltavia
oli kuitenkin nelisenkymmentä kappaletta. Marengin pisterivistä parhaat osiot olivat olleet luonne, valmennuskokemus, suku ja jälkeläiset.
Näistä kaikista oli tullut miltei täydet pisteet. Voi herranlettas sentään meidän mummua, täytyykin mennä heti kertomaan sille!
Laukka-askelin lähdin pomppimaan kohti tammatallia, aiheuttaakseni kohta miltei slaagin pahaa-aavistamattomalle suomenhevosmuorille.
Estevalmennus 18. heinäkuuta 2013, valmentajana Aira V. (Yogi)
Saavuin Joogin Suomalaisiin valmentaakseni Yogin mustaa hurjapäätä Moon Marenkia. Olin aiemmin nähnyt tamman kilparadoilla, ja vauhtia
siltä ei totisesti puuttunut. Ymmärsin siis hyvin, miksi Yogi kaipasi hieman lisävalmentautumista tämän kuumakallen kanssa. Kasasin esteradan
valmiiksi ennen kuin Yogi ja Marenki saapuivat valmennukseen. Asettelin esteet todella hankaliin kulmiin toisistaan, jotta lähestymiset
olisivat mahdollisimman haastavia ja vaativat paljon keskittymistä. Ratsastettavat tiet olivat tiukkoja ja ennemminkin kulmikkaita kuin
pyöreitä, käännösten oli oltava todella nopeita. Pistin Yogin ja Marengin lämmittelemään ohjeitteni mukaan vartin ajaksi ja pidin huolen
siitä että lämmittely oli tarpeeksi tehokas, jotta Marengin turhat puhinat saataisiin pois ennen rataa. Ratsukko sai vielä hypätä matalaa
pystyä lämppäriksi, ennen varsinaisia esteitä. Esteille siirryttäessä selostin Yogille suunnitelman ja kerroin radasta ja ratsastettavista
teistä. Vaati paljon työtä ja hikeä, jotta Yogi ja Marenki selviytyivät rakentamastani radasta edes kohtuullisesti. "Pidätä, pidätä, pidätä
sitä eläintä!", karjuin Yogille kurkku suorana. "HIIDASTAA! Käännös nyt!" Yogi teki työtä käskettyä ja Marenkikin oli niin ihmeissään radan
haastavuudesta että se unohti pahimmat pelleilyt. Puolitoistatuntiset treenimme saimme lopulta päätökseen ja Yogi sai ryhtyä jäähdyttelemään
höyryävää ratsuaan. "Kiitos tästä, oli ilo työskennellä kanssanne!", huikkasin Yogille astellessani ulos maneesista.
Estevalmennus 03. huhtikuuta 2014, valmentajana Samuli K. (Yogi)
Olin matkustanut pääkaupunkiseudun hälinästä tänne luonnon rauhaan, valmentaakseni tuttavani Yogin paria hevosta. Ensimmäisenä vuorossa
olisi Yogin musta suomenhevostamma Moon Marenki, joka oli kuulemma melkoisen luonteikas tapaus. Yogin lämmitellessä tammaa minä kokosin
puomeista ja matalista ristiesteistä harjoitusradan. Tänään parivaljakko ei vielä pääsisi hyppäämään isoja esteitä, vaan haluaisin kaikessa
rauhassa ensin tutustua heidän yhteistyöhönsä ja Marengin käyttäytymiseen. Marenki oli innokas ja Yogi sai tehdä töitä pidätelläkseen
ratsuaan, kun pyysin heitä suorittamaan rakentamaani rataa. Alkuun Marenki sotki intopinkeänä puomit sekaisin ja ristiesteet kolisivat.
Yogi yritti punastuneena ohjata hevostaan edes yhden ristiesteen yli puhtaasti, joka lopulta onnistuikin kovan yrittämisen jälkeen.
Yogi naurahti hermostuneesti ja totesi, että Marengilta ei koskaan ole oikein herunut kunnioitusta näitä pikkuesteitä kohtaan, vaan
tamma luulee että nyt leikitään. Muistutin Yogia siitä, että ratsastajan tulee ohjata hevosta jos se ei tee kunnolla töitä, ei päinvastoin.
Parivaljakko sai harjoitella puomien parissa kunnes Marenkikin hieman heräsi työskentelemään ja suoritus sujui jo paremmin. Annoin heille
luvan jäähdytellä, huomenna jatkettaisiin töitä.
Estevalmennus 04. huhtikuuta 2014, valmentajana Samuli K. (Yogi)
En ole ikinä ollut mikään aamuvirkku ihminen, joten herätys kuusi kolmekymmentä aamulla tuntui suorastaan rikollisen rankalta. Onneksi kaunis
ja raikas aamuinen maalaismaisema hieman piristi mieltäni, ajaessani Yogin vierastalolta tallille päin. Löysin Yogin ja Marengin maneesista
lämmittelemästä, kuten eilen olimme sopineet. Marenki vaikutti virkeältä omalta itseltään, mutta tänään se oli hieman skarpimman oloinen.
Vai oliko se sittenkin ratsastaja, joka teki enemmän töitä? Marengin ollessa lämmin ja taipuisa, pyysin parivaljakon rakentamalleni
pystyesteelle. Esteellä oli nyt korkeutta noin 60cm, mutta korottaisin puomin korkeutta valmennuksen edetessä. Marenki hyppäsi tänään
innokkaammin ja Yogi ohjasi sitä varmemmin. Pari sai laukata kahdeksikkoa, jossa este oli keskellä, eli esteen jälkeen tehtiin laaja
käännös ja sitten takaisin esteelle ja sama toistui toisella puolella. Marengilla oli hyvä tekniikka hypätessä, joskin välillä sen
oma luonne oli puhtoisen suoritusten tiellä, sen hosuessa liiaksi lähestymisvaiheessa. Tunti kului nopeasti ja parin todella hyvän 110cm
hypyn päätteeksi pyysin parivaljakkoa jäähdyttelemään ja ottamaan loppukäynnit.
Estevalmennus 05. huhtikuuta 2014, valmentajana Samuli K. (Yogi)
Nautin täysin siemauksin maalaiselämästä ja kadehdin salaa mielessäni tätä elämäntapaa. Oma arkeni kaupungissa tuntui yhtäkkiä niin
harmaalta ja kankealta, että pyysin Yogilta lupaa jäädä viikoksi kolmen päivän sijasta. Yogi suostui tähän ilomielin ja naurahti että
minulle kyllä löytyisi töitä jos haluaisin jäädä pidemmäksikin aikaa. Pohdiskelin tätä ideaa rakentaessani Yogille ja Marengille rataa
maneesissa. Kohta Yogi jo taluttikin mustan suomenhevostammansa maneesiin ja pari aloitti lämmittelynsä. Koska olin jo saanut radan
valmiiksi, osallistuin lämmittelyyn ohjaamalla ja neuvomalla Yogia. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin ratsukko sai siirtyä rakentamani
radan pariin, Marenki jo menohaluja täynnä. Pari ensimmäistä kierrosta sujuivat vauhdikkaasti joskin hieman koheltaen, Yogin tehdessä
töitä pidätelläkseen ratsuaan ja Marengin painaessa kuolaimelle. Sain jatkuvasti muistutella ja korjailla Yogia virheistä, mutta tunnin
lähestyessä loppuaan kova työ rupesi tuottamaan tulosta. Marengin valttikortti näyttäisi olevan sen notkeus ja vauhdikkuus radalla, mutta
ratsastajan olisi taas oltava hereillä ja osattava korjata sen virheet ja saatava se kunnialla esteiden ylitse. Tämän tiedon valossa osaisin
suunnitella huomisen ratamme paremmin.
Estevalmennus 06. huhtikuuta 2014, valmentajana Samuli K. (Yogi)
Heräsin taas keskellä idylliä, linnunlauluun ja hevosten hörinään. Aamutoimieni jälkeen kävelin kahvikuppi kädessäni vierastalolta tallille,
joskin matkaan meni jalan kaksikymmentä minuuttia. Sää oli hieno ja vuodenaikaan nähden lämmin, joten päätin että pitäisimme valmennukset
tänään ulkona. Sain yhden tallitytöistä avustamaan radan rakennuksessa, koska suuri estekenttä oli kevään aikana ollut niin vähällä käytöllä,
että suurin osa esteistä oli haettava trailerilla estevarastosta. Yogi ja Marenki aloittivat lämmittelynsä puoli yhdeksän aikoihin, ja sain
kuin sainkin radan valmiiksi heidän lämmittelyittensä loppuun mennessä. Selitin Yogille että rakentamani radan ideana olivat todella ahtaat
tiet ja lyhyet estevälit, jolloin Marenki ei oikeastaan missään vaiheessa saisi vauhtia nostettua liian korkeaksi. Nyt sen olisi pakko
kaahottamisen sijasta keskittyä puhtaisiin hyppyihin ja laukka-askelten oikeaan määrään, jotta esteistä päästäisiin yli. Yogi ja Marenki
aloittivat radan lupaavasti, mutta kerta toisensa jälkeen saivat palata alkuun rysähdettyään läpi jostakin esteestä. Käskin Yogin alas
ratsun selästä ja pyysin tätä kävelemään radan läpi Marenkia taluttaen, ja miettimään oikeat laukka-askeleet ja käännökset. Tämän jälkeen
Yogi sai yrittää uudestaan. Nyt rata meni jo paremmin, Yogi keskittyi ja ennakoi hyvin. Muistutin pidättelemään ratsua tarpeeksi ja säätämään
laukka-askeleen pituuden sopivaksi, sillä Marengilla oli askelpituus hyvin muokattavissa. Marenki itsekin keksi jossakin vaiheessa että
se ei tällä radalla saisi vauhtia niin ylös kuin itse toivoi, joten senkin yhteistyö parani huomattavasti kun se pisti energiansa vauhdin
sijasta hyppyjen laatuun. Olin todella tyytyväinen kun parivaljakko selvitti radan toistamiseen virheettömästi, joten päästin heidät
sen jälkeen jäähdyttelemään.
Estevalmennus 07. huhtikuuta 2014, valmentajana Samuli K. (Yogi)
Tämänpäiväinen jäisi viimeiseksi valmennuksekseni Marengin kanssa. Poikkeuksellisesti valmennus pidettiin illalla maneesissa, joten ajoin päivällä
Yogin toiselle tallille Soloon valmentamaan muutamaa puoliveristä. Viiden maissa olin takaisin vierasmajassa ja syötyäni päivälliseksi pihvin ja
ranskalaiset, ajoin Joogin Suomalaisiin. Maneesista kuului laukka-askelia ja korskuntaa, jonka seasta erotin Yogin äänen. Tämä ei vaikuttanut
kovinkaan iloiselta, sillä hetken kuunneltuani erotin sanat kirosanoiksi. Marenki kävi tänään kuumana, varmaankin koska ei ollut päässyt jo aamulla
liikkumaan, joten käytimme koko lämmittelyn sen kuulolle saamiseen. Ohjeistin Yogia käyttämään puomeja hyväkseen verryttelyissä, jotta hevosen olisi
keskityttävä edes hieman ettei kompastuisi. Kokosinkin puomit kello-asetelmaan, jossa ratsukko sai ravata suurella voltilla ylittäen 12 puomia
matkallaan. Marenki alkoi pikkuhiljaa rentoutua ja pääsimme lopulta hyppäämään. Olin ajatellut että kävisimme viimeisen valmennuksen aikana läpi
samoja asioita kuin aiemminkin, eli vauhdin hillintää, keskittymistä, kokoamista ennen estettä ja rauhallisia ylityksiä. Maneesissa oli jonkun valmiiksi
kasaama rata, johon kävin tekemässä pieniä muutoksia. Yogi ja Marenki hyppäsivät taas kovin vauhdikkaasti, mutta Marenki oli energisyydestään
huolimatta jollakin tapaa paremmin kuulolla. Yogi sai tehdä paljon puolipidätteitä ja välillä ohjata kuumuvan hevosensa voltille, mutta muuten
kaikki sujui melkoisen mallikkaasti. Kehuin paljon Marengin hyppytekniikkaa ja muistutin Yogia käyttämään pitkillä teillä hyväkseen sen nopeutta,
mutta opettelemaan rauhoittamaan se ennen estettä. Treenien jälkeen juttelimme vielä kauan Marengin laatuarvostelutavoitteista ja Yogin muista
suunnitelmista tamman varalle, jonka jälkeen lähdin uupuneena mutta hyvillä mielin ajamaan takaisin vierastalolle.