sh-t. Ainomieli

☆ 105 ERJ:n alaista sijoitusta ☆

☆ Tavoitteena ERJ:n sekä SLA:n laatuarvostelut ☆

Luonnekuvaus

Aino on persoonallinen tamma, vauhdikas ja jopa hieman itsepäinen. Välillä on päiviä, kun tammaa saa oikein suostutella yhteistyöhaluiseksi - usein huonoin tuloksin. Känkkäränkkäpäivien välillä Aino puhkuu elämäniloa ja keskittymiskyky on usein hukassa. Innokas hevonen kyllä suorittaa, mutta kiirehtien, hätäisesti. Siksi tarvitaan jämäkkää ja tarkkaa ratsastajaa, joka on rauhallinen. Uudet tilanteet ovat Ainolle jännittäviä ja niihin täytyykin totutella kunnolla, jotta epäröinti lakkaisi. Kapasiteettia nuorella hevosella kyllä on, ja toiveena on tietenkin, että sen kanssa menestyttäisiin kilparadoilla ja näyttelyissä.

Hoitaessa Aino on toisinaan levoton tai vaikea. Se pyörii, kolistelee ja liikehtii, joten tamma kannattaakin aina sitoa kiinni käsitellessä. Tämä hevonen ei suinkaan ole pahantuulinen, mutta käyttäytyy usein kuin pikkuvarsa. Se ihmettelee tuttuja asioita kuin näkisi ne ensimmäistä kertaa eläessään, tai ryhtyy jo aiemmin mainittuun köydenvetoon: "Katsotaan kumpi meistä määrää". Tämä on tamman mielestä hyvinkin hauskaa. Tarhasta sitä on välillä vaikea saada kiinni, se vain mutristaa turpansa ruttuiselle rullalle ja ravaa karkuun. Onneksi näitä ääliöpäiviä ei ole ihan niin usein, muuten koko tallinväki viettäisi kaikki päivänsä jahtaamalla arvon neitiä kammattavaksi.

Sukutaulu ja -tutkimus

Jälkeläiset

s. 10.10.12 sh-t. Joogin Kainostelija (i. Kahlitun Savumerkki)     SV-I

s. 03.06.13 sh-t. Joogin Ainokainen (i. Koijjari)     SV-I

s. 13.07.13 sh-t. Joogin Armonaika (i. Paahtaja)     ei vielä saavutuksia

s. 18.11.13 sh-o. Joogin Ketjureaktio (i. Hukkareissu)     ei vielä saavutuksia

Ikääntyminen

Kilpailukalenteri

Päiväkirjamerkinnät

28.09.2012 Päiväkirjamerkintä - kirjoittajana Yogi
Olin taas viimeaikoina sivusilmällä katsellut myytäviä suomenhevostammoja, kuitenkaan löytämättä yhtäkään oikeasti kiinnostavaa yksilöä. Kaikki myynnissä olevat olivat joko väärän painotteisia tai väärän sukuisia. Olin jo melkein päättänyt, että toisin itse jonkun mukavan suokkitamman jostakin peräpohjolasta, kun törmäsin kiinnostavaan myynti-ilmoitukseen; "Myydään nuori ja lupaava suomenhevostamma kilparadoille tai harrasteratsuksi". Pikaisen puhelun jälkeen hyppäsin farmarini rattiin ja lähdin köröttelemään kohti Kainuun maakunnassa sijaitsevaa Trollbyn tilaa. Iltapäivästä olin perillä ja minua vastassa hymyileväinen omistaja, Fluttershy. Fluttershy ohjasi minut katsomaan myytävää tammaa, Ainomieli nimeltään.

Tamma odotti kentän laidalla hoitajan kanssa, kiiltäväkarvaisena ja virkeän oloisena. Eläinlääkärintodistus kertoi että vuotias tamma oli kaikin puolin terve ja hyvässä kehitysvaiheessa. Tutkiskelin aikani tammaa ja sen rakennetta, jonka jälkeen pyysin saada nähdä sen liikkeet. Tallityttö talutti tamman kentälle ja juoksutti sitä liinassa ympyrällä. Varsa liikkui kieltämättä hyvin ja liikkeet olivat näyttävät, mutta pikkutamma vaikutti olevan hyvin energisellä tuulella sillä liikkeissä oli tiettyä kiirehdintää. Olin kuitenkin hyvin tyytyväinen näkemääni, nuori tamma vaikutti kaikin puolin lupaavalta. Kyllä tästä vielä loistava esteratsu saataisiin koulittua! Sitten vain nimet papereihin ja kiitokset, tallimestarini tulisi hakemaan tamman kuljetusautolla seuraavalla viikolla.

Valmennukset

Estevalmennus 05. syyskuuta 2012 - valmentajana Gibran
Lämmittelitte Ainon kanssa kentällä ja minä tarkkailin toimintaanne. Aino vaikutti hieman kankealta tänään joten vuorossa olisi paljon taivutteluja ja muotoon hakemista. Vauhtia kyllä riitti ja saitkin välillä oikein olan takaa jarruttaa, jotta meni homma perille. Kehotinkin sinua tekemään voltteja ja kahdeksikkoteitä valtavasti, jotta tamma alkaisi hakea pyöreämpää muotoa ja hieman ottamaan ohjasapuja perille. Kaartelit enimmäkseen harjoitusravissa, jossa istuntasi oli oikein mainio eikä siinä ollut moittimista. Kun hetken aikaa olit kierrellyt Ainon kanssa erilaisia ympyräuria oli tamman käyttäytymiseen tullut selvä ero. Nyt se jo kuunteli hienosti ja ravasi tasaista tahtia pitkin uraa. Päätinkin hieman kokeilla pohkeenväistöä. Tulit keskihalkaisijalle ja muutaman metrin päästä lähdit väistämään. Aino pisti vastaan, mutta sinä et antanut periksi. Ensimmäinen väistö meni vähän ketuilleen joten tulit uudelleen. Nyt valmistelut olivat selvemmät ja tamma kuunteli paljon paremmin. Se väisti nätisti sivulle ja astui ristiin myös takasillaan.

Kokeilitte samaa toisella puolella. Tähän suuntaan neiti oli selvästi kankea edelleen, joten jouduimme odotettua enemmän tekemään töitä jotta pohkeenväistö onnistuisi kunnolla. Teitkin aina suoralla uralla voltin jotta saisit Ainoa hieman pehmenemään ja tulit uudelleen. Joka kerta tamma antoi hieman enemmän periksi ja lopulta pohkeenväistö alkoi näyttää oikeaoppiselta. Siirryimme näin seuraavaan harjoitukseen joka oli laukassa. Nostit lyhyeltä sivulta laukan ja laukkasit hetken aikaa suoraa uraa. Annoin sinulle pienen tehtäväradan; ensin lyhyellä sivulla 10 metrin voltti, laukanvaihto ravin kautta pitkällä sivulla ja laukkaat vastalaukkaa pitkän sivun. Siitä takaisin myötälaukkaan ja keskihalkaisijalle ja siitä sulkutaivutus pitkälle sivulle. Aloitit harjoituksen hienosti. Laukka oli tasaista, mutta kärsi hieman vaihdoksessa. Aino ei vieläkään oikein tahtonut jarrulle antaa periksi. Muutoin kaikki vaikutti sujuvan moitteettomasti. Tulit kuitenkin harjoituksen muutamaan otteeseen, jotta myös siirtyminen onnistuisi. Kun kaikki oli saatu oikeaoppisesti kuntoon teit loppuverryttelyt.

Hyvää ja tehokasta työskentelyä, vaikka vähän vauhtia piisasikin!

Estevalmennus 07. syyskuuta 2012 - valmentajana alhippa
Ratsukko oli aloittanut sileällä verryttelyn ja jatkoimme sitä vielä hieman saapuessani paikalle. Tamma oli selkeästi hieman kenkulla ja vauhdikkaalla tuulella. Ratsastaja kertoikin tamman toisinaan olevan hieman itsepäinenkin, joten tämän päivän treenin päätarkoitus oli saada tamma hyvään kontrolliin ja hyppäämään hallitusti. Aloitimme siirtymisin ja alkuun ratsastaja selässä sai olla todella kovanaama, eikä antaa piiruakaan periksi. Pikku hiljaa tamma tajusi, että nyt ollaan aivan tosissaan ja heltymistä alkoi tapahtua. Laukkaa sai työstää hetken pidempään, mutta lopulta päästiin hyppyihinkin. Otimme ihan perusesteitä pystyjen ja oksereiden muodossa. Hypätä sai vain, jos vauhti oli hallittu, eli kaahottamisesta käännyttiin pois esteeltä. Aikaa meni, mutta lopulta tammakin tajusi, että rauhallisemmin on mentävä jos aikoo hypätä ollenkaan. Kun vauhti oli hallittavissa oli ratsukon hypyt sujuvia ja aikaa jäi myös ponnistuspaikan tarkempaan valintaa. Tämän tamman kanssa kannattaaki aina ottaa tuulen mukaan, eli mikäli ollaan kenkulla tehdään helpompia tehtäviä ja ne tehdään hyvin, mutta jos alusta alkaen sujuu paremmin voidaan keskittyä haastavampiin tehtäviin kuten suhteutettuihin teihin ja sarjaesteisiin.

Tekijänoikeudet