Napoleon Efrain

prt new forestinponiori 144cm, s. 25.9.2011 (6-vuotias) 3v. 4.11.2011 om. VRL-00816 (kasv. Efrain Ponies)

Mun vaimo, tallin pahin draamakuningatar ja diiva

Napoleon. Tästä ponista voisi vaikka kirjoittaa romaanin, mutta ehkä tyydyn vain muutaman kappaleen kuvaukseen. Tosiaan, mulle iski "pakottava tarve" saada esteponi - kamalaa, olen kouluratsastaja vailla vertaansa - joskus kesällä estekilpailujen poniluokkia seurattuani, ja päätinkin toteuttaa haaveeni. Ennen Napoleonia kävin kokeilemassa täällä koto-Suomessa kolmea ponia, yhtä Virossa ja kahta Saksassa. Olin tietenkin raahannut Karlaa mukana, jotta näkisin ponien kapasiteetin 120-radoilla, joita en itse todellakaan uskaltanut ventovieraalla lähteä hyppäämään - itse testasin ponit sileällä ja verkkaesteillä. Tarkoitus oli ostaa vähän vanhempi poni, joku 12-16-vuotias kisakonkari, mutta lennettiin sitten Britteihin katsomaan kolmivuotiasta ponioria. Hullaannuin Napoleonista jo sen irtojuoksutusta ja -hypytystä katsellessa. En ollut aikonut itse kokeilla ponia ollenkaan - 3-vuotias innokas esteponin alku ja minä selkään, just joo - mutta kun ponia esittänyt tyttö tuli alas selästä, vein kypärän Karlalta ja hyppäsin korkeimmillaan kympin rataa. Jumalauta. Sen selkä oli kuin omalle perseelle valettu. Niin valettu, etten ole päästänyt Karlaa vieläkään minun pikku-Napsterin selkään.

Napster on vielä kovin nuori, joten pistän sen häsläämisen ja ylireagoinnin jokaikiseen pikkuasiaan nuoruuden piikkiin! Tässä on meinaan oikein diiva ori. Uusille loimille ja muillekin varusteille luimitaan aina aikansa, mutta sitten kun todetaan, että onhan ne ihan staileja niin ollaan taas korvat hörössä menossa. Ehdottomat nounou-asiat ovat vesilätäköt, muta, märät loimet, kaikki märkä, heinän syöminen maasta, sykeröt, pehmustettomat remmit turvalla, kouluratsastus, maastoilu... Ja niitä on lisääkin. Maastoilu olisi varmaan sekä Napoleonin että mun mielestä erittäin nautittavaa, mutta oh my god jos oksat osuu jalkoihin tai ryntäille, polku on märkä tai täynnä vesilätäkköjä. Lisäksi olen huomannut kuinka paljon ponia kiinnostaa mennä sileällä. Kyllähän se toki pienen taistelun jälkeen suostuu työskentelemään jopa peräänannossa, mutta protestoi kyllä tylsiä juttuja rikkomalla askellajeja päättömälle laukalle ja rullaamalla itsekseen...

Onneksi esteponina nuori Napoleon on vailla vertaistaan! En ole ikinä tavannut hevosta, jolla olisi mukavampi ja kauniimpi hyppykaari. Se käyttää selkäänsä ihan loistavasti ja hyppää aina sujuvasta. Lisäksi Napster on kova pelastamaan meikäläistä! Valmennuksissakin sanotaan aina, että koettakaapa puhua ponin kanssa asiat halki... Aina välillä kun omasta mielestäni pitäisi hypätä paikasta A, poni päättää, että hän pystyy kyllä hyppäämään paikasta B ja hän tasan tarkkaan hyppää paikasta B. Sitten tapellaan vähintään 3092582 kertaa siitä, kummasta kohdasta hypätään. Yleensä käy niin, että Napoleon hyppää kerran haluamastani kohdasta ja oikein näyttää puomeja pudottamalla kuinka paljon parempi hänen kohtansa on. Kilpailuissa yleensä kuuntelenkin enemmän ponia kuin omia ratsastustaitojani ja menee paljon paremmin! Välillä, joskus harvoin, kun Napster mokaa ja tulee liian lähelle (kaukaa se ei ikinä hyppää!), se kyllä kerää etujalat komeasti.

Mutta kuten tekstistä saa varmaan selvääkin, meillä on enemmän avioliiton tyyppinen suhde kuin mamman mussukka -suhde. Kyllä, olen paaponut Napsterin ihan piloille: loimitan sen aina siten, että vesi ei varmasti tule läpi alempaan loimeen, tukka saa olla aina auki, meksikolaiset ja rintaremmi on about vuorattu lampaankarvapehmuisteilla suojista puhumattakaan, koulua tuupataan korkeintaan kaksi kertaa viikossa "tosissaan", maastoilla ei kuin kesäkuivilla tai talvipakkasilla kun ei varmasti ole märkää ja heinänsä se saa aina omasta astiastaan... Mutta kumpikaan ei ole selvästi pomo vaan mennään aina toisen ehdoilla. Kumpikin antaa aina periksi tarpeen tullen jos toinen on tarpeeksi kovapäinen - sileällä minä, esteillä Napoleon... - ja sillä pärjätään. Kieltämättä tämä on ehkä mielenkiintoisin suhteeni hevoseen ikinä! Jos Napster olisi oikea mies, niin veisin alttarille heti! Saa nähdä mitä poniherra tuumaa jos ikinä tuon mitään miehekettä sille näytille...

Sukutiedot

i. Jensey's Andreas
prt nf 140cm (ERL-III, YLA2)
ii. Chipotle of Wise
prn nf 141cm
iii. Quimico
rn nf 138cm (NFL-III, YLA3)
iie. Wheedlie Wii
km nf 146cm
ie. My Mistake LAC
rn nf 144cm
iei. SIS Rascal
prt nf 144cm
iee. Viva Forever
rt nf 144cm (KTK-III, NFL-III, YLA3)
e. Cinda Wims
km nf 142cm (ERJ-II)
ei. Suopursun Caddow
rt nf 146cm
eii. VIR MVA Ch Alwyn's Translator
trn nf 147cm (ERJ-II, NFL-II, YLA2)
eie. VIR MVA Ch Missy Reedo Black
trn nf 142cm (KRJ-II, NLF-I, YLA2)
ee. Bitterness SND
km nf 142cm (YLA2)
eei. Agamemnon
rn nf 142cm
eee. Sunday's Sofie
rn nf 140cm

Napoleonin isä Jensey's Andreas eli kavereiden kesken pelkkä Atte on luonteeltaan hyvin monipuolinen. Orilta löytyy hyvin ihmisystävällinen ja reipas puoli, mutta myös ilkeä ja vaikea, mikäli ei luottamusta ole siltä ansainnut. Punarautias Atte aloitti kilpailu-uran normaalia myöhemmin, mutta se on pärjännyt esteratsastuksessa sitäkin paremmin. Ori on suorastaan kilpailuhai ja kahmii voittoja nopeilla käännöksillä jopa metrin radoilla. Atte ei ole jäänyt tammojen omistajilta huomaamatta – se on saanut jo neljä jälkeläistä.

Isänisä Chipotle Of Wice oli aikoinaan hurja kilpailuratsu. Se oli ratsastajansa kanssa kuin luotu esteradoille. Ville ei kuitenkaan jäänyt vain esteratsastusradoilta tutuksi, vaan se nähtiin myös mittelemässä koulu- sekä kenttä- ja maastoesteratsastuskilpailuissa. Oikea monitoimiponi! Tämä punaruunikko ori kuitenkin lopetti kilpailemisen pian sen alettua vielä tuntemattomasta syystä. Jälkeläisiä ei tiedetä kun vain yksi.

Isänisänisä Quimico on reipas ja erittäin helppo luonteinen new forest ori. Mico kilpaili nuoremmalla iällä runsaasti esteratsastuksessa, aina upein tuloksin. Ori olikin upea näky estekentillä liitäessä esteiden yli. Orilta löytyy hyvin kevyet ja tasaisen askeleet ratsastaessa. Ruunikolla Micolla on jälkeläisiä kertynyt tähän mennessä kahdeksan kappaletta. Ori on myös palkittu hyvin laatuarvosteluissa.

Isänisänemä Wheedlie Wii on reipas kimo new forest tamma Iso-Britanniasta. Tammalta löytyy jälkeläisiä ainakin kolme kappaletta.

Isänemä My Mistake LAC on reipas kilparatsu Jensey Ponies-tilalta. Luonteeltaan Mira on herttainen ja huomionkipeä tamma. Se on erityisen energinen päästessään oman lajinsa – esteratsastuksen – pariin. Tamma aloittikin nuorena kilpauran esteratsastuksen parissa ja on pärjännyt siinä lajissa hyvin. Mira on kilpaillut jopa 110cm radoilla.

Isänemänisä SIS Rascal eli Rasse on Chennye-tallin kilparatsu. Ori on luonteeltaan hyvin pippurinen ja aina valmiina vaivaamaan omistajansa päätä. Ratsastaessa se on energinen ja hieman vaativampi. Rasse on kilpaillut esteratsastuksessa hyvällä menestyksellä, ori hyppää 110cm ratoja. Jälkeläisiä orille on tullut kolme kappaletta, kaikki oreja, jotka jatkavat isänsä jälkiä esteradoilla.

Isänemänemä Viva Forever on kaunis new forest tamma, joka asustaa ranskalaisella L'amour aux Chevaux-tilalla. Viva on varma ratsu ja varsin mukava sekä rento hoitaa. Tällä hetkellä tamma viettää eläkepäiviä, mutta oli aikoinaan hurja kilpailuhai esteratsastuskentillä. Tammalta löytyy neljä hyvin menestynyttä ja kilpaillutta jälkeläistä Viva on myös itse vieraillut muutamissa laatuarvosteluissa menestyksekkäästi.

Emä Cinda Wims on luonteeltaan hyväsydäminen tamma. Ratsastaessa se on hyvin miellyttämisenhaluinen ja osoittautuukin monen luottoratsuksi. Tamma on hyvä esteratsu ja kilpaileekin maksimissaan 120cm radoilla. Cinda on sijoittunut useaan otteeseen esteratsastuksessa ja voittanut muutamia luokkia. Tamma on myös arvosteltu esteratsastuksen osalta toiselle palkinnolle. Jälkeläisiä tamma on saanut tähän mennessä kaksi kappaletta.

Emänisä Suopursun Caddow on uppiniskainen ja itsevarma kaveri. Kalleksi kutsuttava ori on neljän jälkeläisen ylpeä isä. Ori on kilpailu-uran aikana noussut kasvattajien huulille ja aikanaan siihen kohdistui suuri kysyntä. Tällä hetkellä Kalle ei enää kilpaile esteratsastuksessa tai muissakaan lajeissa, vaan viettää eläkepäiviä.

Emänisänisä Alwyn's Translator on esteratsastukseen painottunut new forest ori. Taavi on luonteeltaan räjähdysherkkä, mutta samalla osaava tapaus, josta on ajan myötä kehittynyt loistokas kilparatsu omistajansa rinnalle. Taavi on kilpaillut paljon esteratsastuksessa sijoittuen 62 kertaa ja voittaen 10 luokkaa. Ori on jatkanut sukuaan kuudella jälkeläisellä.

Emänisänemä Missy Reedo Black on hyvin kaunis ja hyvärakenteinen new forest tamma Stud Carusosta. Luonteeltaan tamma on hyvin kiltti, mutta samalla vaativa ja herkkä poni. Missy on ratsastaessa avoin ohjeille, mutta vaatii ratsastajan hereillä pysymistä. Tamma on kilpaillut muun muassa koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa hyvin tuloksin. Missy on myös useaan otteeseen palkittu laatuarvosteluissa. Sukuaan tamma on jatkanut kuudella

Emänemä Bitterness SND on ystävällinen ja kaunis kimo tamma. Nessaksi kutsuttu tamma on luonteeltaan luottoponin veroinen rauhallisin piirteineen ja osaavineen taitoineen. Tamma on kilpaillut aktiivisesti esteratsastuksen parissa, mutta tällä hetkellä tamma näyttää pysyttelevän omalla kotikentällään harjoittelujen parissa. Jälkeläisiä tammalla on yksi.

Emänemänisä Agamemnon alias Aga on luonteeltaan hieman jääräpäinen ja juro kaveri sekä mielellään esittelee valkoista purukalustoa. Se ei ole ratsastaessa kaikkein helpoin tapaus vaan vaatii ratsastajansa kanssa kunnon työskentelyä. Orin kanssa on kilpailtu enimmäkseen esteratsastuksessa, mutta Aga on myös vieraillut koulu- ja kenttäradoilla.

Emänemänemä Sunday's Sofie on helppohoitoinen new forest tamma. Se on ratsuna miellyttämisenhaluinen ja todella mukava kumppani lajiin kuin lajiin. Tamma hurmaa helposti ratsastajansa taidokkailla näytteillä. Sofielta löytyy kahdeksan varsaa ja se on kilpaillut useasti koulu- ja esteradoilla. Tammalla piilee myös taito valjakkoajossa.

Kilpailusijoitukset (ko: heA, re: 120, me: 95)

esteratsastus

ERJ-sijoitukset (14 kpl):
06.06.12 110 cm: 6/40
09.05.12 110 cm: 2/40
09.05.12 120 cm: 4/40
08.05.12 120 cm: 1/40
08.05.12 120 cm: 5/30
07.05.12 110 cm: 4/40
06.05.12 110 cm: 6/40
20.11.11 120 cm: 1/50
16.11.11 110 cm: 5/30
15.11.11 110 cm: 5/30
14.11.11 110 cm: 5/30
11.11.11 110 cm: 3/30
10.11.11 120 cm: 2/40
09.11.11 120 cm: 1/40

muut sijoitukset

KERJ-sijoitukset (17 kpl):
: 09.04.12 helppo luokka: 2/40
08.04.12 helppo luokka: 2/30
22.02.12 helppo luokka: 1/40
31.01.12 helppo luokka: 5/30
31.01.12 helppo luokka: 2/16
29.01.12 helppo luokka: 1/30
26.01.12 helppo luokka: 3/50
25.01.12 helppo luokka: 7/50
21.01.12 helppo luokka: 2/50
15.01.12 helppo luokka: 10/102 (KERJ Cup)
21.12.11 helppo luokka: 6/50
26.11.11 helppo luokka: 2/40
21.11.11 helppo luokka: 4/50
19.11.11 helppo luokka: 4/40
16.11.11 helppo luokka: 2/40
30.10.11 helppo luokka: 2/30
29.10.11 helppo luokka: 3/30

MEJ-sijoitukset (3 kpl):
11.11.11 90 cm: 3/26
09.11.11 80 cm: 3/27
08.11.11 90 cm: 5/26

Päiväkirja

Estevalmennus - 1.5.2012 (valmentajana Vila K)
"Napoleon vaikutti todella näppärältä ponilta, katselin sitä ihaillen kun ratsukko aloitti lämmittelyradalla. Ori oli todella virkeä ja alkuun Julialla oli ongelmia saada se esteistä siististi yli. Poni kohelsi levottomana ja oli tekemässä ihan päinvastaista kuin pyydettiin. Se käytti kaiken energiansa esteiden välillä pelleilyyn. Pyysin Juliaa ryhdistäytymään. Aluksi hyppäsimme pieniä osia varsinaisesta radasta. Kun esteet kasvoivat Napoleon alkoi keskittyä ja ratsukko löysi yhteisen sävelen. Ensimmäisenä hypättiin suhteutettu kaareva linja. Ensimmäinen este oli 110cm ja toinen 120cm. Ratsukko mokasi ensimmäiselle hypylle ja toinen menikin esteen jyräämiseksi. Päättäväisin mielin he aloittivat alusta. Tällä kertaa Napoleon oli kuulolla ja hyppäsi kauniit ja tasaiset kaaret molemmille esteille, hyvä! Jatkoimme suoralle suhteutetulle, siinä oli okseri ja pysty sen jälkeen. Molemmat 120cm korkeita. Napoleon kiihtyi muutamalla ensimmäisellä kerralla liiaksi ja jälkimmäinen hyppy epäonnistui. Korjailimme muutamia pikkujuttuja ja kehotin Juliaa malttamaan itse okserin jälkeen. Ratsukko selvisi lopulta koko radasta leikiten ja siististi, oikein hyvä!"

Estevalmennus - 21.11.2011 (valmentajana alhippa)
"Olin valmentamassa useampaa ratsua Kärmeniemessä ja vuorossa olivat Julia ja hänen poniorinsa Napoleon. Välissä jo alkuverryttelyssäkin ratsukolla tuntui olevan vaihtelevasti erimielisyyttä, mutta Julia tuntui vievän voiton tässä taistossa. Kokosin kentälle pysty-okseri sarjan, trippelin sekä pari yksittäistä pystyä sekä okserin. Tämän päivän harjoituksena oli radan suorittaminen, mutta aloitimme treenin yksittäisillä hypyillä. Hyppääminen aloitettiin kahdeksikkona 80cm:n korkuisella pystyesteellä. Ratsukko tuntuikin toimivan hyvin yhteen ja ori tuntui liikkuvan hyvin eteenpäin, mutta ei liian kuumana. Varsinaisen hyppy treenin aloitimme 110cm:n pysty-okseri sarjalta, jonka väliin mahtui kaksi laukka-askelta. Tämä ei tuntunut tuottavan ratsukolle ongelmia vaan suoritukset olivat puhtaita ja teknisesti hyviä, niin ratsun kuin ratsastajankin osalta. Siirryimme 110cm:n trippelille, johon ori ensimmäisellä yrittämällä kielsi. Syytä ei taideta koskaan saada selville, koska ori oli hyvin menossa esteelle niinkuin Juliakin. Julia sen sijaan jatkoi matkaa esteelle ja tipahti alas. Onneksi kuitenkin siitä selvittiin vain säikähdyksellä. Julia takaisin selkään ja uuteen yritykseen. Kehoitin Juliaa olemaan tiukkana ja päättäväisesti ratsastaa oria eteenpäin. Napoleon hyppäsin hyvin, eikä sillä tuntunut olevan mitään ongelmaa esteen kanssa. Sama este hypättiin vielä pari kertaa ja ongelmaa ei ollut. Hyppäsimme vielä pariin kertaan yksittäisen 110cm:n pystyn, joka oli orille helppo nakki. Päätin pistää ratsukon tässä vaiheessa rataa 110cm:n korkeudella: okseri, pysty, pysty-okseri, pysty & trippeli. Ratsukko suorituikin radasta hyvin, vaikka Julia sai hivenen kannnustaa oriaan trippelille. Nostin esteet 120 sentin korkeuteen ja annoin uudelleen saman tehtävän. Rata tuli suoritettua puhtaasti, vaikka okserille mentäessä ratsukolla tuntui olevan hieman erimielisyyttä siitä mitä ollaan tekemässä, ainakin orin pienestä mutkittelusta päätelleen. Sen jälkeen rata meni jälleen hyvin, kunnes trippelille jälleen oria sai kannustaa eteen vähän enemmän. Annoin ratsukolle ohjeeksi tehdä vapaan loppuverryttelyn samalla kun itse purin esteet pois radalta. Lopuksi vielä kehuin orin hyppyä ja suhtautumista hyppäämiseen, silloin kun se orille tuntuu sopivan. Julialle annoin postiivista palautetta hyvästä tasapainosta, vaikka se ei estä joskus tippumasta alas, sekä pehmeistä käsistä."

Kuulumisia - 16.10.2011
"Et oo tosissas. Julia, ihan oikeesti."
Tätä sain kuunnella koko automatkan Helsinki-Vantaan kentälle ja lähes koko lentomatkan Heathrowin kentälle. Olin kuunnellut samaa tarinaa jo ikuisuuden, olin etsinyt ponia jo elokuusta asti ja kokeillut kuutta tähän mennessä, kahta jopa Saksasta ja yhtä Virosta. Laskeuduttuamme Britteihin, oli edessä muutamia kymmeniä kilometrejä junalla ja siitä muutama kilometri bussilla. Hienosti päästiin perille Efrain Ponies -tilalle...
"Sä et oo oikeesti hankkimassa ponia", Karla jaksoi valittaa kävellessäni vierelläni kohti maneesia... Lue loput tarinasta!

virtuaalihevonen | a sim-game horse
Kuvista kiitos minulle, ai, no ole hyvä vain!