05.03.2022 Koulukokeeseen harjoittelua, kirjoittanut Jenna
Ei taas, ajattelin nähdessäni päivän liikuteltavat. Olin ihan kypsä jo Macoon, sillä sen kanssa olin taistellut viimeisen viikon. Orin perhana voisi kerrankin käyttäytyä siivosti. Vein sen harjat ja valjaat jo valmiiksi käytävälle, jotta saisin kaiken tehtyä mahdollisimman helposti. Poni oli kerrankin helposti haettavissa, joten sen kiinnisaamiseen ja harjaamiseen ei kulunut tolkuttomasti aikaa. Puolet siitäkin ajasta Maco yritti siirtyä sinne ja tänne, jos vaikka joku tamma kulkisi jostain ohitse ja hän pääsisi vähän esiintymään. Sain komentaa sitä muutamaankin otteeseen käyttäytymään siivosti ennen kuin se oli valjastettu.

Kun kärryt oli saatu kiinnitetyksi vein orin maneesiin, jossa Cessi oli ratsastamassa Nopalla. Ratsukko liikkui kauniisti pohkeenväistössä kun itse ohjasin ponini keskelle, tarkistaakseni vielä valjastuksen. Ajatuksenani oli tehdä Macon kanssa ihan vain siirtymisiä, ympyröitä ynnä muuta tuiki tavallisia juttuja, sillä viimeksi tarkkuus harjoituksissa paloi sekä mulla että orilla käämit. Kun sain itseni aseteltua kärryjen kyytiin annoin orille luvan lähteä liikkeelle. Vähän menasi Maco olla kuuro kaikille avuille Nopan kulkiessä ulkokautta ohi mutta tamman ollessa kauempana poni suostui paremmin yhteistyöhön. Aikamme käveltyämme aloin vaatimaan ponilta vähän enemmän ryhtiä ja liikettä. Maco kulki reippaasti eteenpäin ja sain sen jopa kunnolla käyttämään koko kroppaansa. Ravissa pakka meinasi alkuun levähtää mutta kun sain orin pian kunnolla tuntumalle ja tekemään hyviä siirtymisiä temposta toiseen. Lisäksi ympyröidenkin kanssa sujui kerta kerran jälkeen paremmin kun Macon kanssa päästiin parempaan yhteisymmärrykseen, että ne viedään nätisti loppuun asti eikä koiteta oikaista lopussa. Kun poni oli varmasti lämmennyt otettiin mukaan siirtymiset laukkaan. Siirtymisissä Maco malttoi keskittyä hyvin harjoitukseen vaikka Noppa aika ajoin kulki vierellä hetken matkaa. Erilaisia siirtymisiä askellajista toiseen ja pysähdyksiä tehtiin aikamme sotkien mukaan lisää niitä ympyröitä. Maco malttoi keskittyä yllättävän hyvin harjoitukseen, joten lopetellessani ponin kanssa saatoin olla tyytyväinen. Kerrankin ori oli ollut lähes koko treenin kiva. Tätähän en tosin Felicialle kertoisi. Loppuverrytelyn saimme suorittaa kahden, sillä Cessi ja Noppa olivat jo poistuneet maneesista.

Kun sain Macon vietyä takaisin pihattoon ja kärryt paikoilleen, menin talliin puhdistamaan Macon valjaita ja suitsia. Keräilin pesuvälineet ja vesiämpärin lähelle ollessani taukohuoneessa, sillä siemailin samalla vasta keitettyä kahvia ja kuuntelin radiosta listahittejä.

24.01.2021 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
"Mehän sovittiin, että seuraavaksi ostetaan mulle hevoskokoinen ratsu!" Cecilia huusi varustehuoneessa, kun raivasin epämääräisiä vanhoja varusteita pois tieltä saadakseni tyhjän kaapin talliin muuttavalla shetlanninponiorille. Tyttö oli ihan aiheesta vihainen, olinhan mä vähän itsekin. Kun ei sellaista sopivaa puoliveriratsua nyt vaan ole tullut etsinnöistä huolimatta vastaan ja tilanne on sen johdosta ollut kotona melkoisen räjähdysaltis. Tällä shetlanninponilla ei kuitenkaan ollut asiaan osaa eikä arpaa. Tämä oli ihan tunneperäinen heräteostos. Onneksi Cecilia jätti pahimmat herjaukset huutamatta kauhean kovaan ääneen, koska tiedän, että sitä ois myöhemmin ponin nähdessään harmittanut, jos olisi sattunut sanomaan sitä esimerkiksi typeräksi palleroksi tai turhakkeeksi. Leikin siis etten kuullut mitään ja totesin rauhallisesti, että se puoliverinen ostetaan heti kun sopiva yksilö selviää koeratsastuksesta ja eläinlääkärin tarkistuksesta.

Sitä odotellessa täytyy kuitenkin käydä hakemassa Maco kotiin ja tutustua siihen. Annabel oli ponista kanssani todella innoissaan ja suunnittelimme yhdessä ponin tulevaisuutta. Shetlanninponeja ei ole tarkoitus Kastehelmessä kasvattaa, mutta toivottavasti muut tammanomistajat kiinnostuvat orista sen saatua tuloksia ja meriittejä.