Suomenhevosten laatuarvostelu

Sanallinen arviointi rakenteesta: Isohko pää, lyhyenpuoleinen kaula, sopusuhtainen runko, lyhyehkö jyrkähkö lautanen. Lyhyet etusääret, takajalat ok asentoiset.

Päiväkirjamerkintä: kuulumisia, kirjoittanut omistaja

Ensimmäinen, muttei todellakaan viimeinen Rohkelikkolaiseni Rohkean Hurmuri on saanut hienon kisauransa päätökseen ja keskittyy nyt lähinnä maastoiluun ja jalostuskäyttöön. Ori on astunut jo kaksi muualta lainattua tammaa ja molemmat varsat muuttivat vieroituksen jälkeen meille Tuiskulaan kasvamaan. On ollut hienoa nähdä miten paljon samaa Ristossa ja sen varsoissa onkaan. Molemmat varsat ovat todella lupaavan oloisia etenkin kenttäratsastusta ajatellen. Risto on myös tarjolla jalostukseen ulkopuolisille kasvattajille ja seuraavaksi tähtäämme kenttäratsastusjaoksen laatuarvosteluun, sekä suomenhevosten laatuarvosteluun. Jospa kyseiset meriitit lisäisivät orin kiinnostavuutta kasvattajien joukossa. Ikää Ristolla on nyt jo 12 vuotta, mutta se on ollut koko ikänsä lähes täysin terve ja sen luonnekin on tässä vuosien saatossa tasaantunut. Risto tuntuukin vain paranevan kun ikää tulee lisää!

Päiväkirjamerkintä: maastoesteet, kirjoittanut Sippe

Tänään hyppäisin Riston kanssa maastoesteitä. Sää oli tälläkin ratsastuskerralla varsin upea, mutta kylmä. Riston varustettuani painoin kypärän päähäni ja kävin hakemassa kassistani vielä paksun tuubihuivin, jonka kiedoin kaulaani.

Risto oli pirteällä mielellä liikenteessä, ja aika-ajoin jouduin pidättelemään sitä. Tarpeeksi käveltyämme kannustin ratsun raviin, ja se lähtikin matkaan lennokkain askelin. Jonkun aikaa ravailtuamme saavuimme ensimmäisen maastoesteen luo. Tehtävään kuului kaksi suurehkoa tukkia. Nostin Ristolla laukan, ja lähdimme kohti esteitä. Ori loikkasi paksujen puunrunkojen yli mallikkaasti, ja tuntui viihtyvän maastossa. Jatkoimme rauhallista laukkaamista, kunnes saavuimme seuraavalle esteelle, joka oli koottu pystyssä olevista renkaista. Risto suoritti tämänkin hypyn hyvällä tyylillä, ja jäimme hyppelemään erilaisia esteitä vielä vähäksi aikaa.

Päiväkirjamerkintä: maastoilua, kirjoittanut Sippe

Saavuin Tuiskulaan kauniina, talvisena aamupäivänä. Hain Riston tarhasta, ja oriin harjattuani hain satulahuoneesta sen nimelle merkityt varusteet. Olin lupautunut liikuttamaan Riston tänään maastossa, joten heitin oriille vielä ratsastusloimen - olihan ulkona kuitenkin reilu -20 astetta pakkasta.

Riston selkään noustuani suuntasimme maastoreiteille. Ilma oli ihanan raitista, ja Ristokin näytti tykkäävän maastoilusta. Käveltyäni parikymmentä minuuttia, kannustin oriin raviin. Ravailimme rauhalliseen tahtiin pitkin metsäautoteitä, eikä vastaan tullut ristin sielua. Päästyämme pitkälle suoralle, kannustin Riston laukkaan. Nousin jalustimille ja annoin oriin baanata kunnolla - ratsua varustaessani olin huomannut sillä kenkiin kiinnitetyt hokit, joten ainakaan sen ei pitäisi kaatua. Nautimme vauhdin hurmasta molemmat, ja kovan vauhdin takia silmänurkistani alkoi valua vettä. Suoran loppuun päästyämme rauhoittelin Riston käynnille. Ori puhalteli sieraimiaan vauhdikkaan laukan jäljiltä. Lähdimme takaisin kotia kohti rauhallisessa käynnissä - tämä olikin ollut ihanan virkistävä reissu!

Maastoestevalmennus, kirjoittanut Annika N.

Kävelin kahvikuppini kanssa kenttää kohti, jossa minua odotti neljäs ja viimeinen valmennettavani felissan hevosista. Taisi multa leuka tippua kun tämän suokkiorin näin, ihastuin siihen samantien! Tarkoituksena oli ensin tehdä vähän koulujuttuja ja lähteä sen jälkeen hyppäämään vähän maastoon, jonne olin jo valmiiksi saanut muutaman pikkuesteen ihan vain mielenvirkistykseksi. Alkuun verkkailitte kevyessä ravissa tehden paljon taivutuksia ja siirtymisiä ravin ja käynnin välillä. Hurmuri näytti oikein kivalta heti alusta lähtien, sillä se kulki hyvin omalla moottorilla ja oli todella miellyttävän oloinen. Ensimmäiseksi tehtäväksi otettiin "kouluratapysähdys" eli tultiin pituushalkaisijalle ravissa ja tehtiin I:hin pysähdys josta suoraan raviin. Tavallaan tehtiin kahdeksikkoa toisin päin kentällä, ja lopuksi otettiin muutama pysähdys laukasta, jonka jälkeen siirryttäisiin raviin. Nämäkin sujuivat ensimmäisen kerran jälkeen oikein mainiosti ja saitte hetken kävellä, kun kehitin seuraavaa tehtävää. Seuraavaksi otettiin käsittelyyn ravi ja kokoamiset askellajin sisällä. Hurmuri näytti heti alkuun, että kyllä hän osaa ja ravityöskentely näytti oikein kivalta. Ori taipui kivasti niskasta, oli aktiivinen takaosasta ja liikkui pyöreänä selän läpi. Hienoa! Sitten vielä vähän taivuttelua laukassa, jonka jälkeen siirryttiin maastoeste"radalle". Olin värkännyt muutaman esteen peräjälkeen Tuukan kanssa, ja ensin otettiin pätkä laukkaa, jonka jälkeen lähdettiin tulemaan esteitä järjestyksessä. Tarkkailin koko ajan felissan istuntaa, kun hän varmasti ohjeisti Hurmurin esteille. Huomautin jalan asennosta, joka ei saa valua liian taakse sekä myötäyksestä, jonka ei tarvinnut tämän korkuisilla esteillä olla niin reilu. Pienempikin riitti. Kun näistä pari kertaa huomautin, saatiin loppuun kaksi erittäin onnistunutta hyppyä, ja sen jälkeen saittekin alkaa ravailemaan loppuverkkoja nurmella. Oikein kiva heppa tuo Hurmuri!

Kasvattivalmennus Rohkelikossa, kirjoittanut kuristaja

Risto oli jo heti alkuunsa oikein eteenpäin pyrkivä, sekä kuuliainen vaikka välillä nuoren oriin keskittymiskyky meinasikin herpaantua vaativimmissa tehtävissä. Olin antanut ratsukolle tehtäväksi tehdä pysähdyksiä, pohkeenväistöä sekä siirtymisiä sillä välin kun itse kokoaisin ratsukolle pienen 4 esteen radan kentälle. Seurailinkin sivusilmällä kokoajan ratsukon työskntelyä radan kokoamisesta huolimatta. Radan oltua valmis pyysin Riston ja felissan tulemaan aluksi vain radalla olevan pienen pystyn. Ristolla meinasikin olla hetken hieman liikaa vauhtia menossa mukana, mutta puolipidätteillä saatiin orikin herätettyä maanpinnalle ja tajuamaan, että felissakin keikkui selässä mukana. Ristolla oli kumminkin hyvä ja puhdas hyppytyyli nuoreksi hevoseksi. Kävimme pala kerralla yhden esteen läpi ja lopuksi otimme sitten vielä pariin kertaan koko radan ennenkuin lopetimme tunnin. Ristolla ja felissalla oli hyvä yhteistyö koko tunnin ajan, vaikka keskittymiskyky Ristolla katosikin välillä.

Estevalmennus, kirjoittanut Riella

Risto ja sen omistaja felissa saapuivat kentälle paikalle ja odotinkin heitä jo saapuvaksi. Kävimme pikaisesti läpi hevosen yleispiirteet ja jäin seuraamaan itsenäistä alkuverryttelyä jakaen samalla muutamia ohjeita. Kyseessä olisi siis estevalmennus, paljon keskittymistä vaativia ja tekniikkatehtäviä. Hevonen oli selkeästi reippaalla tuulella, kun aloitimme ensimmäistä tehtävää. Olin rakentanut pitkän sivun ja keskilinjan keskelle kolme estettä pitkittäin, jotka tuli hypätä niin, että kulmaan voltti ravissa ja yhden esteen yli, voltin jälkeen pitkää sivua pitkin keskimmäiselle esteelle ravissa, taas voltti vasemmalle ja niin edelleen. Riston keskittyminen ei ollut aivan satasen luokkaa, joten harjoitus oli todella hyvä sitä ajatellen. Voltit eivät olleet aivan pyöreitä ja hevosella oli hieman kiire. Pyysin felissaa pitämään pohkeet hyvin kiinni ja ohjastuntuman tasaisena - pieniä puolipidätteitä tehden. Tehtävä tehtiin harjoitusravissa, niin ratsastajan oli helpompi säädellä hevosta istunnalla. Risto rupesi kuuntelemaan kiireestään huolimatta hienosti ja tehtävä alkoi onnistua jo todella hienosti.

Raviympyräpikkueste-tehtävän jälkeen laitoin viisi estettä in-and-out -linjalle ja tarkoitus oli saada alle hallittu sisään tulo ja itse suoritus. Ensimmäiset kolme kertaa lähestyminen meni pieleen ja pari estettä putosi Riston kiireen takia, jonka jälkeen pyysin hevosen hallintaan ottamista ja uutta suoritusta. Ratsukko tuli tällä kertaa paljon hallitummin ja suoritusta pystyi jo sanomaan onnistuneeksi. Molempiin suuntiin teimme tätä tehtävää ja nostin hieman esteitä niin, että ne olivat 60cm korkeita viimeisten suoritusten aikaan. Hyvin teillä kaikenkaikkiaan meni!