Tuiskulan talli

Virtuaalihevonen | A SIM-game horse

Mörkövaaran Viimeinen


Lempinimi Meemi Rotu, skp Suomenhevonen, tamma
Syntymäaika 18.10.2015 Suomi | ikä M Layouts / raitatossu.net/mayflower Väri tummanrautias
Säkäkorkeus 157 cm Omistaja felissa, VRL-04000
Rekisterinumero VH16-018-0557 Kotitalli Tuiskulan talli
Painotus Kouluratsastus: Vaativa B Kasvattaja Mörkövaara

Luonnekuvaus

Mörkövaaran Viimeinen, Meemi, on melko ailahtelevainen ja vähän arvaamatonkin tapaus. Varsinkin uusien ihmisten kanssa Meemi on haasteellinen, se ei luota vieraisiin ja luottamuksen saaminenkin voi kestää pitkän tovin. Tutuille Meemi on helpompi tapaus, mutta ei sen kanssa ikinä voi täysin luottavaisin mielin olla - tamma kyllä käyttää tilaisuudet hyväkseen. En kuitenkaan sanoisi, että Meemi on pahantahtoinen, enemmänkin se on epäileväinen ja vähän liian isoegoinen. Haastavinta Meemin kanssa on, että se on hyvin pienieleinen ja jos ei hevosten eleitä osaa tulkita senkään vertaa, on tamman touhujen ennakointi vaikeaa. Tasaisessa laumassa tarhatessaan Meemi on selvästi tasaisempi ja muiden hevosten kanssa sillä ei yleensä ole ongelmia.

Hoitotoimenpiteiden aikana sama meininki jatkuu - varsinkin taluttaessa Meemin kanssa saa olla hyvinkin tarkkana. Vieraampien ihmisten kannattaa suosiolla taluttaa sitä suitsista tai ainakin ketjun kanssa. Vaikkei tamma ole erityisen isokokoinen, kyllä suomenhevonen menee jos on mennäkseen. Hoidettaessa Meemi on parempi ottaa käytävälle, sillä karsina on sille oma alue, jonne se ei mielellään vieraita päästä. Kaksin puolin kiinni ollessaan se on myös kohtalaisen rauhallisesti. Meemi ei pure tai potki, mutta uhittelee kyllä ja on erittäin uskottava. Kavioiden puhdistus on aina yksi operaatio, ei kyllä käy katkeeksi kengittäjää, joka joutuu tuota monisatakiloista elukkaa kannattelemaan.

Ratsastaessa sama vieraiden kyykytys ja ailahtelevaisuus jatkuu. Kyllä kaikkien uusien ratsujen kanssa yhteisen sävelen löytäminen kestää, mutta Meemi on ihan oma lukunsa. Se kokeilee kyllä kaikki mahdolliset keinot pukkirodeosta sinkoiluun, paikallaan jäkittämiseen ja peruuttamiseen. Onneksi se on sentään luopunut piehtaroimisesta, sen verta monta satulaa sille on jo hankittu. Toisaalta Meemillä on myös selkeästi huonompia ja parempia päiviä. Koko ajan pitää olla tilanteen tasalla ja jämäkkä ratsastaja, mutta joskus sitkeä työ tuottaa tulosta ja pääsee fiilistelemään tamman hulppeita askellajeja! Meemillä on mitkä lennokkain laukka ja ravi, ei käynnissäkään mitään vikaa, ja parasta siinä on sen askellajien säädeltävyys: tamma kokoaa itseään hienosti, mutta vielä komeammin se lisää. Moni ei usko Meemiä samaksi hevoseksi, kun näkee sen loistavan kouluradalla jopa vaativissa luokissa, kun edellisenä päivänä tamma vain viuhtoi kiukkuisesti häntää, kun ratsastaja pyysi sitä eteenpäin.

Maastoonkin Meemin voi viedä, mutta vain yksin. Tamma on hyvin kilpailuviettinen ja kaverin kanssa maastoilu on ihan mahdoton ajatus, kun Meemin on vain päästävä kovempaa ja kovempaa. Mitä kauemmas kaveri jää taakse, sitä parempi. Meemi kyllä sopii siten yksin maastoiluun, ettei se oikeasti pelkää mitään… esittää kyllä uskottavasti! Hyppäämistäkin joskus harrastetaan, lähinnä mielenvirkistykseksi pienten esteiden kanssa. Vaikka Meemi on ihan hyvä hyppäämään, kerää se vähänkin isommista esteistä sellaiset kierrokset, että jarrut häviää, ratti häviää ja keskittymiskykykin häviää. Parempi keskittyä jumppailuun ja sileän työskentelyyn. Irtohypytyksestä Meemi tosin tykkää!

© Hapero

Sukutaulu

i. Parodian Villiviikari KRJ-I SLA-I
VH14-018-0809
trt 162 cm
ii. Pikku Hasseli KRJ-II SLA-I
vrt 157 cm
ie. Etsikon Irtokarkki KRJ-I SLA-I
rt 162 cm
e. Seljasaaren Valmetar KTK-III KRJ-I
VH13-018-1379
vprt 153 cm
ei. Harmori KRJ-I
rt 156 cm
ee. Harmatar
prt 150 cm

Jälkeläiset

rotu varsa syntymäaika isä omistaja
Suomenhevonen, tamma Tuiskulan Vilmu 29.01.2018 Riiviöiden Roomeo miivi

Kilpailutulokset

KRJ -sijoituksia 40 kpl
24.03.2016 - Helmivaara - Vaativa B - 3/30
25.03.2016 - Evenstar - Vaativa B - 3/30
27.03.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 2/30
27.03.2016 - Helmivaara - Vaativa B - 2/30
29.03.2016 - Helmivaara - Vaativa B - 2/30
29.03.2016 - Evenstar - Vaativa B - 2/30
29.03.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 3/30
30.03.2016 - Helmivaara - Vaativa B - 4/30
30.03.2016 - Evenstar - Vaativa B - 4/30
31.03.2016 - Helmivaara - Vaativa B - 4/30

03.04.2016 - Evenstar - Vaativa B - 2/30
05.04.2016 - Evenstar - Vaativa B - 2/30
06.04.2016 - Evenstar - Vaativa B - 5/30
07.04.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 1/30
09.04.2016 - Evenstar - Vaativa B - 1/30
10.04.2016 - Evenstar - Vaativa B - 3/30
11.04.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 1/30
12.04.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 3/30
16.04.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 3/30
19.04.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 3/30
20.04.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 4/30
10.06.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 1/30
13.06.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 5/30
15.06.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 5/30
18.06.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 5/30
19.06.2016 - Mooncruiser - Vaativa B - 5/30
20.06.2016 - Turha - Vaativa B - 1/30
20.06.2016 - Petäjävaara - Vaativa B - 1/30
21.06.2016 - Petäjävaara - Vaativa B - 5/30
24.06.2016 - Viisikko - Vaativa B - 5/40

26.06.2016 - Viisikko - Vaativa B - 3/40
29.06.2016 - Viisikko - Vaativa B - 3/40
10.07.2016 - Viisikko - Vaativa B - 2/40
21.07.2016 - Cadogan Ponies - Vaativa B - 2/40
28.07.2016 - Cadogan Ponies - Vaativa B - 4/40
27.11.2016 - Romilly - Vaativa B - 3/28
01.12.2016 - Romilly - Vaativa B - 2/30
13.12.2016 - Romilly - Vaativa B - 1/54
14.12.2016 - Hukkapuro - Vaativa B - 2/30
30.06.2017 - Fiktio - Vaativa B - 8/216 KRJ-Cup

Päiväkirja ja valmennukset

01.04.2018 Kouluvalmennus, valmentajana Sylvi Ojanne (VRL-14586)

Mörkövaaran Viimeinen, tumma suomenhevostamma ravaili kentällä omistajansa Felissan ratsastamana. Kevyisiit alkuverrytteyihin kuului suuria ympyröitä käynnissä ja ravissa, jotta tamma saatiin vetreäksi.

“Jos se tuijottelee minne sattuu niin ratsasta vain eteenpäin!” neuvoin, kun tamma nosti päätään kesken ympyrän ja katseli metsänreunaa. Meemiksi kutsuttu hevonen vaikutti topakalta pakkaukselta, se huiskaisi hännällään protestiksi, kun Felissa huomautti sitä pohkeella etenemään.

Hevonen oli lämmitelty hyväksi, vaikka täydestä rentoudesta sitä ei voinut syyttää. Tamma kuikuili kaulallaan yli kentän aitojen, kun ratsukko piti käyntitaukoa minun selittäessäni tunnin aihetta. Tänään väänneittäisiin kolmikaarisia kiemurauria. Ratsukko lähti liikkeelle ravissa, aloittaen kolmikaarisen C-päädystä. Meemi louskutti suutaan ja mutusteli kuolainta, se ei malttanut vielä keskittyä. Kolmikaarisella tärkeää olivat suuret, pyöreät tiet.

“Muista sisäpohje, hevosen pitäisi taipua sen ympärille, nyt se vähän karkaa.” Tamma oli löytänyt raviin jo hyvän ryhdin, mutta taipumisia se viivytteli. Muistutin myös suoristamisen tarkkuudesta, hevosen mielestähän se olisi ollu kivaa jos kaarteen jälkeen olisi saanut lähteä humputtamaan miten sattuu, mutta suorat ovat kolmikaarisella aivan yhtä tärkeitä kuin itse kaaretkin. Elleivät jopa tärkeämpiä, varsinkin Meemin kaltainen hevonen kaipaa jatkuvasti tekemistä, jotta se pysyy ruodussa eikä unohdu vilkuilemaan muualle.

Kun kolmikaarista oli väännetty molempiin suuntiin ravissa, lisättiin keskimmäiseen kaarteeseen hieman laukkaa. Ensimmäiseltä kaarteelta suoristellessa nostetaan laukka, joka jatkuu toisen kaarteen läpi. Raville palataan suoristuksen jälkeen, ja kolmas kaarre ratsastetaan ensimmäisen tapaan rauhallisessa harjoitusravissa. Ensimmäiset nostot olivat hankalia, Meemi protestoi hieman ja huiski takajaloillaan ilmaa. Se ei ollut aivan varma kumpaa laukkaa ratsastaja sitä pyytää, joten neuvoin Felissaa avaamaan sisäkättä reilusti. Laukannostot alkoivatkin rullata hienosti, ja siirtymiset raviin olivat täsmällisiä. Meemi syttyi tarkkaa askellusta vaativalla tehtävällä, ja kulki kauniissa muodossa tarmokkain askelin.

Hienojen pätkien jälkeen annoin ratsukolle ohjeet ravailla napakat loppuverryttelyt, Meemi kulki oikein hienosti ja saikin ratsastajaltaan paljon kehuja. Se oli rentoutunut loppua kohden, ja jaksoi keskittyä myös loppuverryttelyihin.

08.04.2018 Kouluvalmennus, valmentajana Sylvi Ojanne (VRL-14586)

Perusteellisen alkuverryttelyn kaikissa askellajeissa suoritettuaan Felissa ja ratsunsa Meemi pitivät pientä käyntipaussia. Meemi-tamma oli vauhdikkaalla tuulella, se hiipi välillä käynnistä raville salakavalasti, ratsastajan hyssyytellessä sitä takaisin hitaampaan askellajiin. Tänään edettäisiinkin suuritaosin käynnissä, sillä mikäpä mukavampaa kun takaosakäännösten harjoittelu. Satunnaisista vaativan Been kouluohjelmista ratsukolle tutun pyörähdyksen pohjustus aloitettiin hakemalla käyntiaskeleesta asteen kootumpaa.

“Tehkää voltti jokaiseen kulmaan, tarkan kokoisia! Suoralla saa sitten pyytää vähän kokoamaan, muista silti että tempo säilyy eikä saa kiirehtiä.” neuvoin Felissaa käyntitehtävälle. Meemin energia koetettiin valjastaa hyvään käyttöön, enemmän ylös kuin eteen. Se hoksasikin nopeasti mitä siltä pyydettiin, ja haki hyvää koottua askelta. “Hyvältä ja helpolta näyttää, se polkee hienosti!” kehuin ratsukkoa.

Kun askellus alkoi näyttää siltä, että takaosakäännöstä voitaisiin lähteä pyöräyttelemään, neuvoin Felissaa ratsastamaan C-päädystä keskihalkaisijalle, aivan kentän keskelle, jotta tilaa olisi mahdollisimman paljon.

“Tee käännös, ratsasta muutama askel suoraan ja tee uusi käännös. Ja rauhallisesti sitten!” Takaosakäännös on vaativa liike, jota hevonen ja ratsastaja lähtivät hakemaan kuitenkin melko varman oloisesti. Seisoin lähellä ratsukkoa, jotta näkisin kaiken tarkasti. Meemi polki hienosti sisätakajalallaan, ja Felissa ohjasi käännöstä oikeaan suuntaan. Ensimmäisen takaosakäännöksen jälkeen jatkettiin muutama askel suoraan, ja aloitettiin uusi käännös.

“Korjaa vain reilusti ulko-ohjalla, jos tuntuu että se kääntää kaulaansa liikaa.” hienosäädöin käännöstä, joka muuten näytti oikein hienolta, paketti pysyi koossa ihailtavasti.

Kun käännöksiä oli tehty oikein reilulla kädellä ja niin hevonen kuin sen ratsastajakin olivat saaneet laittaa kaikki aivonystyränsä ja lihaksensa töihin, oli aika ravailla ja laukkailla muutama ympyrä. Neuvoin Felissaa ratsastamaan tällä kertaa jokaisen sivun keskelle voltin, samalla tavalla kuin käynnissä eli kootumpaa askelta hakien. Meemi jaksoi työskennellä hienosti, siltä ei tuntunut puhti loppuvan. Meemin energia saatiin kohdistumaan koottuun askeleeseen juurikin toivotusti.

Hikinen se kyllä oli, loppuravit otettiin kevyesti ja loppukäynneistä neuvoin vain sen, että saa ja pitää kävellä oikein pitkään - ja taputtaa hevosta oikein kunnolla!

15.04.2018 Kouluvalmennus, valmentajana Sylvi Ojanne (VRL-14586)

Vastalaukka, tuo kiireisen hevosen oja ja allikko. Kerroin hevosensa Mörkövaaran Viimeisen eli Meemin kanssa valmentautumaan tulleelle Felissalle tämänpäiväisestä vastalaukkatehtävästä. Keskiympyrällä suoritetun alkuverryttelyn aikana niin kovin kiireisen oloinen Meemi-tamma kuikuili ympärilleen kentällä, kuulosteli kaiken maailman tuulia ja toisten hevosten juttuja. Vastalaukkatehtävälle alettaisiin kuitenkin; L-päädystä keskihalkaisijalle, ja voltti samaan suuntaan kuin mihin oli suorallakin ratsastettu. Voltilla tarkka laukan valmistelu ja nosto, takaisin keskihalkaisijalle laukassa. C-päätyyn tullessa suunta kuitenkin vaihtuu niin, että edetäänkin vastalaukkaa. Pitkälle sivulle ratsastetaan loiva kiemuraura vastalaukassa, ja päädyssä takaisin raviin.

Felissa käänsi tammansa L-päädystä tehtävälle ratsastaen harjoitusravia vasemmassa kierroksessa.

“Hyvä, siitä voltti ja valmistele nosto ajoissa!” neuvoin Felissaa tehtävällä. Ratsukko kääntyi voltille, Meemi reagoi omistajansa laukka-apuihin salamannopeasti hetkeäkään empimättä. Se laukkasi voimakkaasti, ohjeistin Felissaa suoristamaan tarkasti ja katsomaan jo ajoissa siihen suuntaan, mihin oli tarkoitus lähteä.

“Istu vain tiiviisti, pidä ulko-ohjan tuki! Ja siitä jatketaankin oikealle!” Meemin laukka hidastui hieman, kun se huomasi etenevänsä vastalaukkaa. Sitä piti hieman tuupata pohkella kiemurauralle, mutta ratsukko selvitti tehtävän hienosti jo ensimmäisellä kerralla.

Tehtävä tultiin vasemmassa laukassa muutamaan otteeseen, ja se onnistui myös oikeassa laukassa hyvin. Kun vain ratsastaja muisti pitää takapuolensa penkissä ja pohkeet hevosen ympärillä tiiviisti, sujui vastalaukka kuin vettä valaen. Tällainen tehtävä vaatii hevoselta paljon keskittymistä, ja vastalaukka tietenkin myös lihaksia aivan erillä tavalla kuin niinsanottu oikea laukka, loppuverryttelyt pidettiin napakoina paljon hevosta taivutellen.

9. marraskuuta 2016

Meemi muutti Tuiskulaan Aittohaarasta!

Hevosen kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan | Muu © Tuiskulan talli | Tausta © smerikal