Päiväkirjamerkintä 25.03.2017, kirjoittanut omistaja

Alkuvuodelle odoteltiin lähes kymmentä uutta Tuiskulavarsaa, joiden jokaisen syntymää hämmästeltiin kuin kyseessä olisi ollut kasvattajatädin ensimmäiset varsat. Olkia kului varsomiskarsinoissa siihen tahtiin, että lähialueen karjatilalliset soittelivat huolissaan ja ihmettelivät, millä he eläimensä kuivittavat koko lopun pitkän vuoden! Unet ovat myös jääneet melko vähäisiksi, kun tallissa on saanut rampata katsomassa tilanteiden kehittymistä ja varsomiskameran tarkkuudessa ja kuvanlaadussa on hieman havaittu puutteita. Ja nyt näin maaliskuun loppupuolella ollessa, tallissa on kasvamassa yhdeksän toinen toistaan lupaavampaa varsaa, joiden kanssa on nähty myös melkoinen värien kirjo. Ilman eläinlääkäriäkin selvittiin suurimmassa osassa tapauksista.

Vuoden 2017 ensimmäinen varsa oli yhdistelmästä Aarian Ikikulkija – Kettulan Halitus, ja syntyikin heti puolenyön jälkeen rakettien paukkeen vielä kuuluessa vaimeasti talliin sisälle. Kyseessä oli 9-vuotiaan Halituksen toinen varsa ja varsominen menikin juuri niin, kuin kokeneelta konkarilta voisi odottaa. Ihmisen apua ei tarvittu ja emä hoiti varsaa parhaalla mahdollisella tavalla. Aivan isänsä värinen orivarsa sai nimekseen Tuiskulan Ikihartsi ja jää ainakin toistaiseksi meille kotiin. Suunnitelmissa orille on kantakirjaus ja ura kouluratsastuksen parissa, mutta katsotaan mihin tie vie. Ikihartsi jäi Ikikulkijan viimeiseksi varsaksi ja ainoaksi kotiin jääneeksi, joten senkin puoleen orille on melkoiset odotukset jalostuspuolellakin. Helmikuun SV-tilaisuudesta Ikihartsi nappasi II-palkinnon reilulla 38 pisteellä, joten hyvältä näyttää jo näin nuorena ainakin! Kantakirjakelpoisuuden myötä yritämme saada orin ilmoitettua seuraavaan mahdolliseen tilaisuuteen.