Rövardotter

Lempinimi Varpu Syntymäaika 02.06.2015
RotuGotlannin russ Sukupuoli tamma
Väri, säkäkorkeus kulomusta, 126 cm Rekisterinumero VH15-028-0266
Omistaja felissa VRL-04000 Kotitalli felissan piirretyt
Ex-omistaja Julia VRL-11303 Painotuslaji Yleispainotus
Kasvattaja Idavallen Koulutustaso Noviisi / Helppo B / 70 cm


Historiaa ja luonne

Varpu on yksi hellyttävimmistä poneista, joita maa päällään kantaa. Sen eriparisilmille on vaikea sanoa ei, vaikka tamma kuinka hölmösti olisikin käyttäytynyt. Poninmussukka tulee toimeen kaikkien kanssa mutta osaa kyllä ilmoittaa mielipiteensä, jos jostakin ei pidä, vaikka omistaakin hyvin rautaiset hermot ja pitkän pinnan. Tamma on laumassa alistuvainen ruunille, mutta tammat kyllä saavat kyytiä, jos Varpua kiusaavat. Taluttaessa se osaa käytöstavat ja seuraisi hoitajaa vaikka syvään suohon, jos niin käskettäisi.

Nuori tamma on tottunut olemaan käsiteltävänä pienestä pitäen, eikä se hermostu vaikka joutuisi seisomaan paikallaan pitkäänkin. Varpu rakastaa paijausta ja harjailua kuin pesuakin, eikä tähän menessä edes varusteiden laitto ole saanut tammaa herpaantumaan. Ainoa toimenpide mitä poni kammoksuu, on lastaaminen, jossa saattaa vierähtää reippaasti muutamakin tunti tamman käydessä hankalaksi.

Ratsastaa Varpu on sitten kyllä aivan omalaatuinen persoona. Tamma saattaa jumittua kentän keskelle montakin kertaa alkutunnista ja kieltäytyä liikkumasta, mutta kunhan kaapin paikka on näytetty, Varpukin luovuttaa. Varpu ei osaa vielä oikein mitään erikoista, mutta oppii kuitenkin nopeasti, kun sen on saanut kuulolle. Tosin nuorikko tarvitsee selästä pitäen hyvin tarkat avut, koska sillä on taipumusta kulkea omia reittejään ja kiemurrella ohjastuntumalta pois.

Kouluratsastus voi pahimpinä päivinä olla siis täyttä tuskaa, jos ei saa ponin vallatonta haahuilua hallintaan. Kouluradalle Varpusta ei ole, mutta esteillä Varpu on ihan siedettävä tapaus. Se innostuu pienistä tehtävistä mutta korkeuden noustessa sen into sitten lopahtaakin, eikä varmasti ylitä yhtäkään normaalista pystystä tai ristikosta poikkeavaa erikoisestettä. Täytyy olla todella varma ratsastaja, jos tahtoo saada Varpun loistamaan esteradalla. Maastomopona Varpu on elementissään, sillä se ei pelkää melkeimpä mitään. Siltä sujuu lyhyet kävelylenkit, vaellukset kuin uimareissutkin ja Varpu viettäisi varmasti koko päivän vedessä, jos vain saisi. Poni on maastovarma myös ajaa, johon se on opetettu pienestä pitäen.

© ex-omistaja Julia


Sukutaulu

i. Rovriddare
VH15-028-0051
hrkko 115 cm
ii. Röveri EVM
hrkko 126 cm
ie. Syrens Connie EVM
rn 113 cm
e. Äpple
VH15-028-0011
klm 124 cm
ei. Ragnvald EVM
rn 128 cm
ee. Ingegärd EVM
m 121 cm


Kilpailukalenteri

Näyttelyt
VVJ:n alaisia sijoituksia 20 kpl
07.12.2016 - Fiktio - Noviisi - 1/30
09.12.2016 - Fiktio - Noviisi - 5/30
26.12.2016 - Swildie - Noviisi - 3/32
31.12.2016 - Tuulenpesä - Noviisi - 4/29
16.01.2017 - Ruuti - Noviisi - 6/50
20.01.2017 - Ruuti - Noviisi - 7/50
20.01.2017 - Ruuti - Noviisi - 6/50
21.01.2017 - Ruuti - Noviisi - 3/50
03.02.2017 - Reiter - Noviisi - 1/30
07.02.2017 - Ventos - Noviisi - 1/30
08.02.2017 - Ventos - Noviisi - 1/30
10.02.2017 - Swildie - Noviisi - 5/50
12.02.2017 - Swildie - Noviisi - 4/50
19.02.2017 - Wild Side Cobs - Noviisi - 5/40
23.02.2017 - Huvitus - Noviisi - 6/40
23.02.2017 - Huvitus - Noviisi - 3/40
25.02.2017 - Huvitus - Noviisi - 5/40
26.02.2017 - Huvitus - Noviisi - 3/40
11.03.2017 - Hukkapuro - Noviisi - 5/30
12.03.2017 - Hukkapuro - Noviisi - 5/30
KRJ:n alaisia sijoituksia 20 kpl
17.12.2016 - Walcott - Helppo B - 3/57
19.12.2016 - Walcott - Helppo B - 6/57
19.12.2016 - Koistila - Helppo C - 2/40
19.12.2016 - Romilly - Helppo B - 5/50
20.12.2016 - Koistila - Helppo C - 3/40
27.12.2016 - Romilly - Helppo B - 3/80
27.12.2016 - Stewart - Helppo C - 3/91
27.12.2016 - Walcott - Helppo B - 1/57
28.12.2016 - Stewart - Helppo C - 9/91
30.12.2016 - Romilly - Helppo B - 4/80
09.01.2017 - Kievarinkuja - Helppo B - 4/50
12.01.2017 - Kievarinkuja - Helppo B - 7/50
20.01.2017 - Kuuramaa - Helppo C - 3/30
22.01.2017 - Kuuramaa - Helppo C - 5/30
27.01.2017 - Shinevalley - Helppo B - 1/40
28.01.2017 - Shinevalley - Helppo B - 2/40
29.01.2017 - Kievarinkuja - Helppo B - 4/50
29.01.2017 - Shinevalley - Helppo B - 6/40
29.01.2017 - Shinevalley - Helppo B - 4/40
30.01.2017 - Shinevalley - Helppo B - 4/40
ERJ:n alaisia sijoituksia 20 kpl
21.12.2016 - Mörkövaara - 50 cm - 3/16
22.12.2016 - Mörkövaara - 50 cm - 2/16
29.12.2016 - Mörkövaara - 50 cm - 2/16
01.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 5/40
01.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 5/40
01.01.2017 - Kultahuisku - 60 cm - 1/22
02.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 6/40
02.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 2/40
03.01.2017 - Kultahuisku - 60 cm - 1/22
04.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 4/40
05.01.2017 - Kultahuisku - 60 cm - 4/22
08.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 1/40
09.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 1/40
11.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 4/40
12.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 4/40
14.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 3/40
15.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 5/40
16.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 2/40
20.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 2/40
20.01.2017 - Cadogan - 70 cm - 1/40

Päiväkirja ja valmennukset

28. marraskuuta 2016, kirjoittanut omistaja

Varpu muutti felissan omistukseen! Ponin kanssa tullaan kilpailemaan niin valjakkoajossa kuin este- ja kouluratsastuksessakin, näyttelyitä unohtamatta. Tulevaisuudessa poni tulee varmasti myös saamaan suloisia varsoja.


14. heinäkuuta 2015 - Pelottava traileri, kirjoittanut ex-omistaja Julia

Kisat alkoivat lähestyä ja Varpu tuskin oli oppinut käyttäytymään traikussa sitten ollenkaan. Tamman lastaamisesta en todellakaan selvinnyt yksin, mutta apukäteni Inna sanoi suunnittelevansa jotain poikaystävänsä Juuson kanssa.. Onneksi tuurini oli yhtä huono toisella yrittämällä, sillä Mila oli kiireinen oman ratsastuskoulunsa kanssa. Piru vieköön! Lainasin kuitenkin traikun Vaahterapolun pihasta ja lähdin sitten totuttamaan pikkutammaa traikkuun vaikkapa yksin. Parkkeerasin autoni ja kopin tallipihan reunaan, josta russit oli helppo pistää kyytiin. Kaikki kolme näyttivät paistattelevan auringossa ilman huolen häivää. Hyppäsin kuitenkin aidan yli ja kaappasin Kelmin heti riimuun, jonka seurauksena ruunan päivä oli varmasti pilalla.

"Noniin, alappas tulla", mutisin ja yritin raahata punertavaa ruunaani autoon. Se kuitenkin seisahtui rampille ja nyökytteli vain päätään, eikä kyllä tehnyt elettäkään sen eteen, että olisi mihinkään suuntaan liikahtanut. Yleensä Kelmi näytti esimerkillisesti mallia muille minun rätkiessä se raipan kanssa sisään, mutta tänään se varmasti arvasi minun olleen pahalla päällä jo valmiiksi. Pahus! "Mihinkäs te ootte lähdössä?" Miesääni kaikui tallipihalta ja kurkkasin ulos autosta, jonka seurauksena Kelmi pakitti rampilta alas. "Perkuleen poni! Ajattelin harjotella lastausta Varpun kanssa, mutta edes tää apulainen ei suostu tulemaan kyytiin", kihisin ja Adam naurahti, nyökytteli ja taputti samalla kiukkuponin pyöräkkää takapuolta. "Tarviitko kenties apua?" Hän kysyi ja hetken pyörittelin päätäni, mutta myönnettäköön, en saisi tällä menolla poneja ikinä edes pois Rinnsteinin mailta. "Kaipa se olisi tarpeen", myönnyin ja iskin Kelmin narun miehen käteen.

Vaikka kuinka Kelmi kiemurteli matkalla koppiin, Adam sai vedettyä sen pelkällä käsivoimallaan sisälle autoon, ja iskinkin salamannopeasti takapuomin kiinni. "Siellä on ja pysyy!" Huudahdin iloisena, lähtien hakemaan seuraavaa potilasta. Varpu näyttikin jo kaipaavan 'poikaystäväänsä', kurjista hirnahduksista päätellen. "Ei mitään hätää, sinäkin kyllä pääset testaamaan sitä kammottavaa traileria", nauroin ja nappasin tummemman russini riimuun. Adam oli toisella puolella jo valmiina raipan kanssa, joten päätin taluttaa tamman sisään vauhdilla. Tamma kuitenkin stoppasi heti ennen ramppia ja sai nykäistyä minut mukanaan ulos pimeästä kopista. Heti uudella yrittämällä poni teki saman uudestaan, ja sai vierelläni Adamin nauramaan hiljaisesti. "Koitappas itse!" tiuskaisin ja nakkasin narun miehen käteen. Hän otti siitä rennon otteen ja hiljalleen taikavoimillaan sai Varpun nousemaan nöyrästi traileriin. Tamma epäröi, mutta selvästi luotti Adamiin enemmän kuin minuun. Mitenköhän se senkin teki.. "Vai niin. Hyppäähän kyytiin", tuhahdin ja otin suunnakseni Vaahterapolun. Adam jaksoi vitsailla koko ajomatkan hevosenkäsittelytaidoistani, mutta lopulta sai minutkin nauramaan pienestä kiukustani huolimatta. "Hieno tyttö, hyvinhän se meni", sanoin kulomustalle mussukalleni, joka oli kestänyt kaikki matkan mutkat hienosti. Adam selitti, että häntä tarvitaan tallissa, joten nyökättyäni talutin molemmat ponit löysässä riimussa tarhaan.


24. kesäkuuta 2015 - Harjoittelua Gymkhanakisoihin, kirjoittanut ex-omistaja Julia

Sateen hellittäessä hetkeksi päätin, että tänään oli aika treenata vähän tuleviin kisoihin. Olin soittanut Innan avukseni katsomaan menoa ja nainen ajoikin meidät yllättävän myöntyvin mielin Rinnsteiniin. Nainen ei malttanut lopettaa koko matkan aikana jauhamistaan hänen uskomattomista valmentajantaidoistaan, joilla hän saisi minut ja Kelmit kouluratojen huipulle. Hän silti ihmetteli minun ihmeellistä pussia, joka sisälsi puukepin sekä puisia renkaita, että mihin ihmeeseen niitä oikein tarvitsin.

"Eempä mihinkään.." Tallilla käskytin brunettia kuin halvintakin hu- orjaa, mutta ei Innaa näyttänyt haittaavan, vaan hän pyöri innoissaan Kelmin ympärillä, puunaten sen minulle "koulutreeniä" varten. "Laitetaan samalla toi Varpukin valmiiksi", sanoin ja aloin harjata kulomustaa tammaa, joka päinvastaisesti riekkuvasta Kelmistä nuokkui vain paikallaan. Inna oli melkein varustanut jo Kelmin, joten nakkasin Varpulle reippaasti vain suitset naamariin ja ratsastusvyön selkään. "Mut siis niistä kisoista.." sanoin ja irroitin Kelmin aidasta, viittoen Innalle ottamaan toisenkin ponin mukaan samantien.

"Siis sä osallistuit mihin?" Inna kysyi taluttaessaan toista, tummempaa poniani kentälle. "No gymkhanakisoihin! Sellasta pelleilyä ponien selässä, kierrellään keppejä ja noukitaan renkaita", selitin käsilläni ja parkkeerasin Kelmin napottamaan kaartoon. Kiristin ponilta satulavyön ja hyppäsin selkään, samalla kun Inna iski toiveideni mukaisesti tolppia kentälle pienin välimatkoin. "Anna mun kaikki kestää.." Brunette huokaisi ja kävelytti Varpua toisessa päädyssä kun verryttelin Kelmin ravissa letkeäksi reipasta pujottelua varten. Kelmi pisteli heti aluksi vastaan ja yritti heitellä minua selästään. "Hyvin menee!" Inna nauroi ja minä vain osoittelin häntä keskarilla, samalla kun piiskasin poniani raipalla takapuolelle.

Ruunan kanssa päästiin siihen tulokseen, että pukittelua piti karsia ja vauhtia lisätä vielä kahta kauheammin. Muutaman kerran meinasin ohjata Kelmin myös tolppaan, mutta pistetään nyt sekin ponin pitkän etuharjan piikkiin.. "Jos Kelmin kanssa meni jo noin huonosti niin entäs sitten Varpun", Inna manasi ja kaappasi lemppariponinsa heti minun laskeuduttua alas sen leveästä selästä. Pienen pyörimishetken jälkeen pääsin Varpun kyytiin ja Inna nosteli pieniä renkaita tolppien päähän. Varpua piti lämmitellä koitokseen hieman pidempään, sillä sen kiemurtelusta ei aluksi meinannut tulla loppua. Ohjat kunnolla käteen kerättyäni ohjasin tamman linjalle ja yritin osua renkaisiin kädessä olevalla puukepilläni. "Ethän sä edes yllä niihin", nainen huusi minulle ja kirosin mielessäni. Ei me nyt niiiiin pieni ratsukko voitu olla!

Kokeilin uudestaan ja uudestaan, mutta lopullinen saldoni saaduista renkaista oli vaivainen yksi. Varpuakin alkoi jo moinen touhu kyllästyttää, jonka seurauksena se kiemurteli altani ihan omiin suuntiinsa ohjasapujen hävittyä. "Tais olla treenit tältä päivältä tässä", sanoin epätoivoisesti Innalle, joka vain naurahti ja alkoi saivartelemaan siitä, kuinka voitto olisi jo ovella, varsinkin Kelmin kanssa. Jepjep..


16. kesäkuuta 2015 - Rääkkitreeniä, kirjoittanut ex-omistaja Julia

Olin saanut vihaista viestinpätkää puhelimeeni siitä, että Varpu olisi muka alkanut isottelemaan tallityöntekijöille ja oli kuulemma karannut vielä tarhastakin! Vihasta kihisten painelin tallille pitkän piiskan ja ratsastusvyön kanssa. Ulkona tuuli kohtuullisen raivokkaasti mutta en antanut sen estää, vaan painelin suorinta tietä tuulitukkani luokse. Varpu mulkoili minua tarhan perimmäisestä nurkasta ja lähti hitaasti lipumaan kohti toista nurkkaa. "Kuules nuori neiti! Tämä pelihän ei muuten vetele", varoitin kulahtanutta mustaa poninperkelettä ja painelin tamman mukana, saaden nopeiden refleksieni ansiosta russin miltei heti kiinni. Eihän Varpun sitten auttanut muuta kun laahustaa perässä erittäin nöyränä. Hah, Julia 1 - Varpu 0.

Harjasin ruskean karvapeitteen hiljaisessa aitassa, Varpun nuokkuessa nätisti paikallaan, pientä takajalkaansa lepuuttaen. Vaan eipä tiennyt mikä sitä odotti... Heti heittäessäni ponin pieneen selkään kulahtaneen vihreän huovan sekä ikivanhan ratsastusvyön, ryhdistyi tamman asento silmänräpäyksessä. "Juujuu, tänään tehdään vähän töitä niin ei sitten tee mieli riehua", lässytin ja tungin tummanruskeiden suitsien kuolainta hanttiin panevan Varpun suuhun miltei väkisin. Kutiteltuani ikeniä sain vihdoin vetää kuolaisen sormeni pois välistä ja kuolain upposi kuin upposikin hammaslomaan. Tumman tamman ilmeestä näki, että se esitti hyvinkin väsynyttä, haukotellen ja jumittuen paikalleen kun yritin taluttaa sitä tallista ulos. Perhanan poni!

Pistin aluksi laiskistuneen Varpun kiertämään rinkiä ympärilleni liinan varassa, mutta eihän siitä meinannut tulla sitten yhtikäs mitään.. Poni kiemurteli ja laahusti kuin mikäkin elämänhalunsa menettänyt tuntiponi. Onneksi olin varautunut ottamaan piiskan mukaan, sillä sen nähdessään Varpu kyllä suoranaisesti hyppäsi eteenpäin ja kävelikin nyt kuin oikea hevonen. Ravuutin tammaa muutaman kierroksen molempiin suuntiin lämmittelyksi. Vasempaan kierrokseen Varpu oli toista puolta jäykempi, joten raipalla hain tammalle reippaamman tahdin verryttämään lapaansa auki. Laukka taas näytti niin hirveältä keinuhevosmeiningiltä että käskin ääniavuin tammaa jarruttamaan. "Kyllä, minähän tulen selkään ja sinä pysyt paikallasi", mutisin ponin paetessa altani taukoamatta. Kertaalleen sain itseni selkään niin, että tamman pyöriessä keikautin itseni näppärästi istuma-asentoon. Annoin nuorikolle heti avut raviin ohjat käteen kerättyäni ja puristin sisäpohkeen tiukasti kylkeen, sekä otin napakan otteen ulko-ohjasta. Varpu pääsi muutaman kerran karkaamaan avuilta ja kiemurteli jo pitkälläkin sisäuralla, kunnes sain sen takaisin sisään taivuttamalla. Onnekseni ponin askeleet olivat ravissakin pehmeitä, joten pystyin istumaan selässä vaikka väärinpäin heilumatta puolelta toiselle.

Ravi tuntui selkään jo tosi letkeältä, joten jarrutin tamman käyntiin laukannostoa varten. Varpu ei aluksi muka tajunnut, mitä tarkoitin, mutta ääniavuin se muisti että oli olemassa vielä yksi, reippaampi askellaji! Laukka tuntui oikeaan kierrokseen tosi jäykältä, joten tein paljon isoja ympyröitä, joilla tamman kiemurtelusta en viitsinyt välittää. Ei se osannut vielä keskittyä niin moneen asiaan.. Vasen kierros oli yhtä pahan tuntoinen, joten annoin Varpun laukata mahdollisimman reippaasti eteenpäin. Pikkuhiljaa jumit lavasta alkoivat hellittää, jonka tunsi tamman pyöristyneestä niskasta. "Hieeno tyttö", sanoin ja silitin hikeentyvää kaulavillaa, jarruttaen samalla istunnalla tamman kävelemään pitkin ohjin.

"Nyt on ponia rääkätty kentällä, että jos se vielä kertaalleen uhittelee niin juoskaa perässä. Se kyllä hengästyy tosi nopeesti", nauroin Emmalle ja rapsuttelin hyvin rauhallisesti napottavaa tammaani tarhan ulkopuolelta. Emma nakkasi nuutuneelle ponilleni päiväheinät ja totesi, ettei siitä tosiaankaan ollut enää haittaa pienen rääkin jälkeen. "Mä taidan jättää tän piiskan teille apuvälineeksi", sanoin ja asetin pitkän kouluraipan aitannurkalle. Emma nauroi ja sanoi sen ehkä tulevan vielä tarpeeseen..


10. kesäkuuta 2015 - Muutto Rinnsteiniin, kirjoittanut ex-omistaja Julia

Purin autostani Varpun varustelastia, jonka olin eilen jättänyt tarkoituksella tekemättä. Olimme perillä tamman kanssa niin myöhään eilenillalla, että päästin vauvelin suorinta tietä uuteen karsinaansa rauhoittumaan jännittävän päivän jälkeen. Enemmänkin Varpu taisi olla paniikissa traileriin menemisestä ja sieltä tulemisesta, joka oli poninpässin ainoa pelko.

Tallissa oli jo monta täyttä karsinaa, ja sieltä autioon aittaan poiketessani en kuullut kuin yksinäisen hörähdyksen kaltereiden välistä. "Voi sinua, täällä joudut asumaan vähän aikaa yksin", lässytin ja avasin karsinanoven sepposen selälleen. Tamma oli enemmänkin kuin helpottunut nähdessään minut ja hamusi kaikki taskuni läpi, olisinko tuonut jo valmiiksi pyylevälle ponille jotakin herkkuja. Nappasin kuitenkin tamman riimusta kiinni ja johdatin sen karsinan vastakkaisesta ovesta tarhaan. Sidoin kulomustan suloisuuden aitaan kiinni ja avasin mukanani kulkeneen harjapakin. Varpulla oli vielä paljon matkaa kesäkarvaan, joten aloitin tamman puunaamisen kumisualla ja hikiviilalla, joilla ylimääräinen pohjavilla kyllä sai kyytiä.

Varpu nuokkui paikallaan minun paijatessa sitä läpikotaisin, eikä kyllä valittanut palvelusta! "Ihana rääpäle! Toiko se nyt on?" Inna huusi jo kaukaa, rientäen juoksujalkaa rapsuttelemaan auringossa kiiltävää karvapalleroani. "Joo! Eiks oo söpö?" Hymyilin ja nakkasin harjat pakkiin, kopistellen sähköiset käsiini tarttuneet karvat pois. "On, muttei varmaan Petran mielestä", brunette nauroi ja nyökkäsin. "Ei tää silti voita mun lemppariponia", hän jatkoi. Minun lisäkseni Inna taisi olla ainoa, joka piti russiruunaani yhtenä maailman parhaimmista poneista, joka muiden mielestä söi sormetkin kädestä. Heh.. "Mutta kato noita silmiä. Ja toi turpapilkku!" Sanoin ja häpelöin Varpun turpaa, venytellen sen roikkuvaa alahuulta. Tamma oli niin lössykkä, ettei paljon välittänyt vaikka kuinka sitä kiusasin. "Suloinen se ainakin on", Inna lopulta totesi ja sanoi lähtevänsä paijaamaan omaa suloisuuttaan. Minä sen sijaan irroittelin oman rääpäleeni aidasta ja jätin sen tarhailemaan aurinkoiseen säähän.

Täytin ajankulukseni Varpulle vesiastiat piripintaan karsinaan ja tarhaan säiliöstä, jonka jälkeen käteni olivat kuin makaroonia. Hädin tuskin sain kaikkia tamman tavaroita nosteltua ajatelluille paikoille, joten jätin ne suosiolla lähemmäksi maankamaraa. Loimen tyrkkäsin karsinan eteen mahdollista sadekuuroa varten, jotta se olisi nopea kiskaista tammalle päälle. Nuorikon viettäessä epävirallista kesälomaansa, ei minulla oikein ollut enää muita velvollisuuksia.



Ikääntyminen

1v - 02.08.2015
2v - 02.10.2015
3v - 02.12.2015
4v - 02.02.2016
5v - 02.04.2016

6v - 02.06.2016
7v - 02.08.2016
8v - 02.10.2016
9v - 02.12.2016
10v - 02.01.2017

11v - 02.02.2017
12v - 02.03.2017
13v - 02.04.2017
14v - 02.05.2017
15v - 02.06.2017
16v - 02.07.2017
17v - 02.08.2017
18v - 02.09.2017
19v - 02.10.2017
20v - 02.11.2017
21v - 02.12.2017
22v - 02.01.2018
23v - 02.02.2018
24v - 02.03.2018
25v - 02.04.2018

Varusteet

Kuvagalleria



Ulkoasu © M Layouts | Varusteet © Equestrian PRO & Kivimetsän varuste