Valiant Drunken Huntsman

Virallinen Nimi Valiant Drunken Huntsman Rotu, skp Suomalainen puoliverinen, ori
Syntymäaika 07.11.2014 Suomi | ikä M Layouts / raitatossu.net/mayflower Väri Tummanruunikko
Säkäkorkeus 164 cm Omistaja felissa, VRL-04000
Rekisterinumero VH14-031-1116 Kotitalli Delicate
Painotus Esteratsastus: 160 cm Kasvattaja Valiant Warmbloods

Luonnekuvaus

Huntti on energinen ori, joka ei millään malttaisi pysyä paikoillaan hetkeäkään. Tarhassakin se mennä viipottaa häntä tötteröllä eteenpäin ja lähellä on ettei se aina muistaisi syödäkkään kaiken sen riekkumisen ohella. Huntti on kuitenkin enemmän omaa rauhaa rakastava herra, joten se ei mitenkään mielellään lähtisi ihmisen mukaan tarhasta ja sen vuoksi usein juoksuttaa hakijaansa ympäri tarhaa ennen kuin antautuu kiinni. Taluttaessa Huntti osaa käyttäytyä, mutta jos taluttajan huomio herpaantuu, ori on nopeasti omilla reissuillaan. Onneksi Huntin kuitenkin löytää useinmiten flirttailemasta tammojen tarhoilla...

Hoidettaessa Huntti muistuttaa pystyynkuollutta kaakkia. Se seisoo silmät ummessa yhdessä kohti eikä liikahda mihinkään kesken harjaustuokion. Hyvähän se on ettei ori hösellä kyseisen toimituksen aikana, mutta kavioiden puhdistamisessa on ongelmia kun ei meinaa se koipi nousta sen vertaa, että saisi koukulla herran kaviot kuopastua puhtaaksi. Pesemisestä Huntti tykkää ylikaiken ja se mielellään leikkii vesisuihkulla ja -vesiletkulla. Leikkimielisesti tallilla puhutaankin, että parempi laittaa kuravaatteet päälle jos Huntin aikoo pestä.

Ratsastaessa Huntti on oma energinen itsensä. Mikään kaahaaja se ei kuitenkaan ole vaan pysyy hyvin ihmiselle kuuliaisena. Toki joskus on päiviä jolloin se mielellään menisi eikä meinaisi, jolloin sitä saa pidätellä kovastikkin. Onneksi nämä päivät ovat aika harvassa tämän herran kanssa. Huntin estetyöskentelyä on ilo katsoa. Se menee todella upean näköisesti esteiden yli eikä epäröi erikoisempienkaan esteiden edessä. Ratsastajallakin on mukavat oltavat selässä, kiitos orin tasaisten askelien.

Kisamatkoilla Huntti ei väläyttele aina niitä parhaimpia puoliaan. Se on hieman jöröjukkana kisapaikoilla, sillä mieluummin se olisi omassa tarhassaan tai karsinassa pyhässä yksinäisyydessään kuin kaiken kansan töllisteltävänä. Kuitenkin Huntti osaa myös käyttäytyä ja varsinkin itse kisaradalla se unohtaa ylimääräiset katselijat keskittyen suoritukseensa lähes täydellisesti...

© ex-omistaja Mila

Sukutaulu

i. Rootvy Dutchman BRF ERJ-I YLA1
VH14-044-0340
rnkm 160 cm
ii. Roquefort PB ERJ-I
m 163 cm
iii. Romanesque ERJ-I YLA1
iie. Taran De La ERJ-I YLA2
ie. Lavinia 'If ERJ-I YLA2
km 150 cm
iei. Gilmour ERJ-III
iee. Live On ERJ-II
e. Valiant Strawberry Stripes
VH14-031-0872
rt 166 cm
ei. Tottenham's Amigo
m 167 cm
eii. Hopearinteen Amigo
eie. Lady Washington
ee. Manhattan Beach VAL ERJ-I YLA1
rt 165 cm
eei. Camouflage ERJ-I YLA1
eee. Madam Mercury YLA3

Jälkeläiset

rotu varsa syntymäaika emä omistaja
FWB, tamma Scotspine Amara 23.11.2015 Scotspine Belfie Mila
FWB, ori Scotspine Gadreel 14.03.2016 Scotspine Georgianna Mila

Kilpailutulokset

ERJ -sijoituksia 40 kpl
10.02.2015 - Serellenders - 160 cm - 3/30
05.02.2015 - Petäjävaara - 160 cm - 3/30
04.02.2015 - Defective - 160 cm - 5/30
31.01.2015 - Kilpailukeskus Ginger - 160 cm - 1/181 ERJ-Cup
29.01.2015 - Reve de Haussea - 160 cm - 3/30
28.01.2015 - Reve de Haussea - 160 cm - 2/30
26.01.2015 - Reve de Haussea - 160 cm - 1/30
25.01.2015 - Reve de Haussea - 160 cm - 1/30
23.01.2015 - Breawa - 160 cm - 1/30
22.01.2015 - Breawa - 160 cm - 5/30

22.01.2015 - Reve de Haussea - 160 cm - 2/30
21.01.2015 - Reve de Haussea - 160 cm - 1/30
20.01.2015 - Breawa - 160 cm - 5/30
17.01.2015 - Petäjävaara - 160 cm - 2/30
17.01.2015 - Piikuja - 160 cm - 5/30
17.01.2015 - Ramya Ranch - 160 cm - 6/50
16.01.2015 - Rajamäen Suomenhevoset - 160 cm - 3/30
15.01.2015 - Kisakeskus Weldon - 160 cm - 5/30
14.01.2015 - Swift Stud - 160 cm - 2/30
12.01.2015 - Ramya Ranch - 160 cm - 1/50
12.01.2015 - Kisakeskus Weldon - 160 cm - 2/30
11.01.2015 - Kisakeskus Weldon - 160 cm - 3/30
11.01.2015 - Petäjävaara - 160 cm - 4/30
09.01.2015 - Swift Stud - 160 cm - 3/30
09.01.2015 - Silverlode - 160 cm - 3/30
08.01.2015 - Kisakeskus Weldon - 160 cm - 3/30
08.01.2015 - Rajamäen Suomenhevoset - 160 cm - 2/30
24.12.2014 - Cheval Delamer - 160 cm - 7/50
21.12.2014 - Cheval Delamer - 160 cm - 5/50
20.12.2014 - Valiant Warmbloods - 160 cm - 5/30

18.12.2014 - Valiant Warmbloods - 160 cm - 5/30
17.12.2014 - Valiant Warmbloods - 160 cm - 3/30
14.12.2014 - Stonecroft - 160 cm - 2/30
13.12.2014 - Cheval Delamer - 160 cm - 3/50
12.12.2014 - Valiant Warmbloods - 160 cm - 5/30
10.12.2014 - Cheval Delamer - 160 cm - 2/50
06.12.2014 - Petäjävaara - 160 cm - 2/30
05.12.2014 - Züruck - 160 cm - 2/24
04.12.2014 - Casino Showjumpers - 160 cm - 5/30
04.12.2014 - Whispering Heaven - 160 cm - 4/22

Päiväkirja ja valmennukset

02.01.2016 - Estevalmennus, valmentajana Janella

Saavuin Scotspinesiin aikaisin aamulla. Maneesissa Mila jo verkkaili Huntin kanssa kasatun esteradan keskellä. Olin lähettänyt ratapiirroksen radasta joka kuuluisi rakentaa tuntia varten valmiiksi, jotta päästäisiin mahdollisimman nopeasti tositoimiin. Säätelin vielä hiukan esteiden korkeuksia Milan viimeistellessä alkuverkkaansa Huntin kanssa. Selittelin Milalle ensin tehtävän. Tarkoitus oli siis aluksi tulla innarilinjaa, jonka jälkeen lisäillään linjan perään vielä yksittäisiä esteitä. Linjassa on siis ensimmäisenä kolmen esteen innari kahden ja puolen metrin välein. Siitä kaksi askelta, pysty, yksi iso askel tai kaksi pientä, okseri, yksi iso askel ja pysty. Tehtävän olisi pitänyt olla melko helppo, kunhan muisti vaan laittaa kaasua innarin jälkeen. Oli nimittäin parempi saada kehteen vikaan väliin yksi isompi askel kuin kaksi pientä töksähtävää askelta.

Ensimmäisellä kerralla innari sujui hyvin. Huntti hyppäsi 70 cm esteet kuin vanhan konkari. Mikä se taitaakin olla. Kaksi askelta meni hyvin, kuin myös pysty. Mila käski Hunttia pystyn jäkeen eteenpäin ja sai kuin saikin yhden askeleen okserille. Vikalle tuli kuitenkin kaksi. Pyysin tulemaan uudestaan, tällä kertaa niin, että heti innarin jälkeen jo kaasu pohjaan. Kuitenkin niin, että ensimmäiselle psytylle saa säilytettyä kahden askeleen etäisyyden. Toinen yritys meni paremmin, askeleet oikein. Toki Huntti joutui varsinkin vikalla esteellä venyttämään hyppyään hiukan. Jatkoimme tehtävää niin, että keskihalkaisijalla olevan linjan jälkeen käännytään vasemmalle, pitkällä sivulla tullaan pysty. Laukataan pitkä sivu loppuun ja lyhyen sivun keskeltä käännetään täyskaarto ja sen keskellä on muuri, joka hypätään. Siitä vaihtuu suunta ja jatketaan pitkälle sivulle. Pitkällä sivulla ei kuitenkaan viivytä pitkään, vaan keskeltä sivua käännetään viistosti oikealle kentän keskelle ja tullaan kapea pysty. Siitä lyhyelle sivulle ja seuraavalla pitkällä sivulla vielä okseri. Jokainen este linjaa lukuun ottamatta olivat 120 cm korkeita.

Ensin linja tuli hyvin. Siitä jatkui pystylle, joka ylittyi hyvin. Muurikin meni hyvin, tosin näin aluksi isolla ilmavaralla. Kapea estekin ylittyi mutkitta, kuin myös viimeinen okseri. Seuraavalle kierrokselle nostin esteet 140 cm korkeuteen. Koko rata meni moitteettomasti. Viimeisellä kerralla esteet tultiin vielä 160 cm korkeina. Kaikki muut esteet meni hyvin, paitsi kapean pystyn ylin puomi putosi, koska hevonen ja ratsastaja jäivät miettimään, hyppäiskö vaiko ei? Linjasta tuli kiero, joten puomi tippui. Pysty tultiin vielä kerran puhtaasit, kunnes päästin ratsukon loppuverkkailemaan.

30.12.2015 - Estevalmennus, valmentajana Ellen H.

Huntti ja Mila saapuivat kentälle. "Maneesi oli varattu, niin joudutaan nyt mennä tässä ulkosalla", pahoittelin. "Ei se mitään", Mila vastasi ja katseli toiveikkaana taivaalle. "Toivottavasti keli pysyy tälläisenä, ainakin kenttä on pehmeä ja taivas pilvetön", nainen hymyili. "Alkakaa vaan alkuverkata, kokoan sillä aikaa esteitä", annoin kaksikolle tehtäväksi. Katselin parivaljakon menoa uteliain silmin ja Huntti vaikutti varsin hienoliikkeiseltä ja osaavaltakin oriilta. Aloitimme puomiharjoituksilla, jotta ratsukko sai vähän osviittaa lähestymisistä ja esteväleistä. "Hyvää työtä, teistähän näkee että olette vanha kunnon kilpakaksikko", naurahdin kun ratsukko suoriutui erinomaisesti, kuten olin odottanutkin. Nostin esteitä kavaleteista suurempiin ja ratsukko sai aina kerran tulla jonkun tietyn korkuisen radan läpi. "Hyvin menee, muista myötää, äläkä anna sen siirtyä raviin kesken radan, nyt on tarkoitus laukata", huikkasin ravaavalle parivaljakolle. Mila nosti laukan uudestaan ja tuli radan virheettömästi. "Hyvät lähestymiset, hyvä tempo, pidä tuo". Muutaman onnistuneen suorituksen jälkeen päätimme lopetella. Huntti on hieno oriipoika, sitä ei voi kieltää!

29.11.2015 - Estehömpöttelyä, kirjoittanut ex-omistaja Mila

Tänään oli kyllä kunnon kisaeläkeläisten liikutuspäivä. Huntti saikin kunnian olla päivän toinen ratsastettava ja ori näytti vilpittömästi ilahtuneelta tajutessaan, että pääsisi minun kanssani touhuamaan tänään. Satuloin orin nopeasti ja talutin energiseltä vaikuttavan puoliverisen maneesiin sateisen pihamaan poikki. Olin käynyt kasaamassa pienen esteradan maneesiin jo etukäteen, joten alkuverryttelyjen jälkeen rupesimme Huntin kanssa hommiin.

Olin toiseen päätyyn pystyttänyt ympyrälle kaksi pysyestettä, joita Huntin kanssa hioimme jonkin aikaa. Huntti hyppäsi tuttuun tapaansa maltillisesti ja kuunteli ohjeitani just eikä melkein. Kun lähdimme itse radalle hyppäämään, meinasi orilla kyllä niin sanotusti hirttää kaasu kiinni, mutta sain ruunikon nopeasti takaisin hallintaani ja hyppäsimme radan tyylipuhtaasti läpi. Huntti oli kyllä koko treenituokion ajan todella näppärä ratsastettava, mitä nyt pari kertaa lipsahti minultakin kirosana suustani, kun ori hetkeksi unohti olemassaoloni... Mutta muuten, nappiin meni!

18.03.2015 - Estevalmennus, valmentajana Taciturn

Pidin tänään Milalle ja Huntille estevalmennuksen, jonka aiheena oli askelten sovittaminen esteiden välillä. Huntti näytti jo alkuverryttelyssä hyvin reippaalta, herralla näytti selvästikin olevan aavistuksen vauhdikkaampi päivä. Mila saikin pidättää oria melkoisesti, jotta se pysyisi nahoissaan. Alkuverryttelyjen jälkeen ratsukko alkoi tulla pitkän sivun viertä kulkevaa kahden esteen sarjaa. Alkuun esteet olivat ihan polvenkorkuisia, ja Huntti harppoikin niiden yli innokkaana. Tarkoitus oli laskea montako askelta ori jättäisi esteiden väliin, ja katsoa sitten olisiko siinä jotain korjattavaa. Ensimmäisillä kerroilla Huntti jätti neljä pitkää askelta, ja kehotinkin Milaa pidättämään sitä ihan kunnolla, jotta saataisiin kutistettua askeleita ja tultua esteiden väli viidellä. Parin kierroksen jälkeen ratsukko pääsi esteiden välin viidellä askeleella, ja käskinkin yrittää vielä päästäisiinkö tulemaan tällä kertaa kuudella. Huntti laukkasi nyt hyvin upean näköisesti, ja askeleet näyttivät olevan vihdoin sopivat. Onnistuneen yrittämän jälkeen käskin ratsukon vaihtaa itsenäisesti suuntaa ja laukkailla pari kierrosta kentän ympäri sillä aikaa kun korottaisin esteitä vastaamaan vähän paremmin heidän oikeaa tasoaan. Tällä kertaa käskin Milan tähdätä viiteen askeleeseen, joka olisi sopivan reipas mutta tarpeeksi hallittu tähän estekokoon nähden. Huntti meinasi lähteä rynnimään esteille, mutta Mila sai sen siististi pidätettyä. Esteet ylittyivätkin hienosti, ja välille jäi tasan viisi askelta. Otimme saman tehtävän vielä pariin otteeseen, jonka jälkeen ratsukko sai vielä mennä helpohkon radan omalta tasoltaan. Onnistuneeseen suoritukseen oli hyvä lopettaa, joten hyvin sujuneen radan päätteeksi päästin ratsukon aloittelemaan itsenäistä loppuverryttelyä samalla kun annoin heille hieman palautetta valmennuksen kulusta.

05.03.2015 - Estetreeniä kotosalla, kirjoittanut ex-omistaja Mila

Huntti laukkasi tasaisesti allani ja totteli minua kuin unelma. Olimme pienen treenitauon jälkeen pitkästä aikaa harjoittelemassa esteratsastuksen saloja vaikka ori itsessään olikin jo kisaeläkkeellä. Huntti kuitenkin tarvitsi liikuntaa ja kaipasi näemmä esteradoille, joten tänään se sitten pääsisi pitkästä aikaa työntekoon! Mitään himorääkkejä emme tietenkään vetäisi...

Käänsin Huntin ensimmäiselle esteelle ja ruunikko ori hyppäsi esteen yli mukisematta. Seuraavalle esteelle sillä meinasi tulla hieman kiire, jonka vuoksi sain pidätellä Hunttia ettei aivan plörinäksi menisi. Ori malttoi kuunnella minua ja hyppäsi hienosti tämänkin esteen. Kolmoissarjalla ori hieman meinasi kompuroida jalkoihinsa, muttei siitä hetkahtanut vaan hyppäsi loput esteet varmajalkaisesti eikä epäröinyt laisinkaan. Taputin oria kaulalle kiitokseksi ja annoin sen ravailla hetken kaviouraa pitkin ennen kuin otettiin uusintakierros.

Uusintakierros meni huomattavasti paremmin kuin ensimmäinen, vaikkei se eka kierroskaan mikään surkea ollut. Huntti pörisi tyytyväisyyttään kun annoin sille esteradan päätteeksi pitkät ohjat ja annoin sen venytellä kaulaansa. Ihan harmitti ettei Huntin kanssa enää kisattu, oli se sen verran hienosti pärjännyt, mutta kyllähän me näin kotopuolessakin voidaan pomppia esteitä niin paljon kuin sielu sietää. Koska Huntilla ei hirveästi tuota ikääkään vielä ollut, mietin josko kokeilis jätkän kanssa onnea myös kenttäkisoissa... Mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin...

20.12.2014 - Irtohypytystä, kirjoittanut ex-omistaja Mila

Huntti pääsi tänään hyppäämään esteitä ilman selässä keikkuvaa ratsastajaa. Olin käynyt etukäteen pystyttämässä maneesin estekujan ja kun olin Huntin saanut metsästettyä tarhastaan sekä varustettua sen asianmukaisin varustein, talutin orin maneesin katon alle. Huntti näytti selvästi innostuvan tajutessaan mitä tuleman piti. Alkuun taluttelin sitä pitkin maneesia orin koko ajan kytätessä kujaa sen näköisenä et "Anna mun mennä jo!" Kun sitten päästin orin kujalle, se ampaisi matkaan ja vaivatta pomppi esteiden yli. Radan jälkeen heitti pari ilopukkiakin ja nauroin orin innolle. Huntti todellakin tykkäsi esteiden hyppäämisestä ratsastajan kanssa tai ilman. Se oli tietenkin vain eduksi kisaradoilla ja harvoin meillä aivan plörinäksi meni. Tietenkään aina ei voi onnistua, mutta hienosti on Huntti pärjännyt ainakin tähän asti. Meidän yhteistyö alkoi muutenkin todella hyvin ja tästä on hyvä jatkaa...