Painswick Dafydd

11.4.2011 estevalmennus, valmentajana Frida

Kun olimme Blanchen kanssa valmiita, maneesiin tulikin suoraan Danna Dafyn kanssa. Katselin, kuinka komea ori tepasteli pää pystyssä ratsastajan istuessa rentona selässä. Annoin saman radan olla pystyssä tällekkin ratsukolle ja käskin heidän aloittaa lämmitteleminen. Seurasin ponin pirteitä askelia ja ihastelin niiden irtonaisuutta. Ajattelin, että nyt olisi hyvä treenata hieman jumppasarjoja, tulisi ainakin eloisalle ponille tekemistä. Siirsin esteitä lähemmäksi toisiaan, jotta poni saisi kunnolla tekemistä askelten sovittamisessa. Ensimmäinen kahden esteen sarja sujui hyvin, heti sen jälkeen huomasi kuitenkin, että ori on kerännyt vauhtia häntänsä alle ja kehotin Dannaa olemaan varuillaan. Hän suhtautui hyvin poni energisyyteen ja seuraavistakin sarjoista selvittiin kunnialla. Muutaman sarjan jälkeen Dafystä huomasi, että se on tehnyt töitä, sen verran se puuskutti ja hikosi. Danna ja Dafy saivat mennä esteet läpi vielä kerran ja lopettaa sitten siihen. Viimeinen kerta meni todella nappiin ja Danna kehuikin ori hyvästä suorituksesta.

11.4.2011 Estevalmennus, valmentajana Ninni

Dafy ja Jocelyn astelivat maneesiin pirstakkana. Jocelyn nousi ratsaille ja rupattelimme alkukäyntien aikana kaikenlaista. Annoin hänen verkata noin 20 minuuttia itsenäisesti. Dafy ravasi rennosti, kaulakaarella. Se oli valmis toimintaan!

Rakensin kentälle kaksi noin 80cm estettä ja Dafy katseli niitä uteliaina. Lopulta pääsimme aloittamaan ja annoin heille luvan tulla sarjan laukassa. Lähestyminen näytti aluksi sujuvan hyvin, mutta ori ottikin valtavan loikan esteen yli. Katsoin järkyttyneenä pääseekö se edes yli. Kuitenkin Dafy pääsi ensimmäisen osan yli ja Jocelyn otti siitä kiinni esteiden välissä ja toinen osa sarjasta menikin paljon paremmin(kaikkien onneksi). Kokeilimme uudelleen tätä samaa sarjaa. Käskin tekemään muutaman voltin ennen estettä ja tulemaan vasta kun laukka tuntuu rennolta. Voltti rauhoitti Dafya ja hypyt sujuivat rennosti ja lähtivät oikeilta ponnistuskohdilta.

Korotin esteitä 110cm ja käytimme samaa periaatetta tässäkin: eli voltteja ennen sarjaa. Lähestyminen sujui hyvin ja esteetkin menivät reippaasti yli. Valmennus sujui hyvin, vaikka Dafy olikin aivan intona esteistä!

20.3.2011 estevalmennus, valmentajana Jenni-Maria

Jälleen edessäni oli valmennuskeikka B Poniesissa, tässähän tulee jo pian tapa. Olin inoissani uudesta valmennettavastani Dafysta. Luvassa oli varmaan kovaa menoa ja meininkiä ainakin sen mukaan mitä poinsta olin kuullut. Ainoa mikä masensi mieltäni oli juuri satanut lumi, minä kun ehdin jo elätellä toiveita keväästä. Yritin jättää ajatukset säästä taka-alalle ja keskittyä ratsukkoon joka oli juuri saapunut maneesiin. Kiivaalle ponille kiivas ratsastaja, selästä löytyi siis tällä kertaa Bethy. Aloin rakentamaan esteitä sillä välin kun Bethy viimeisteli jalustimet ja vyön. Sitten he saivat aloitella käynnissä minun kasaillessani maneesiin erikoisesteitä, jotka olivat teemanani tänään. Emme hyppäisi tänään rataa, vaan lyhyitä tehtäviä. Seassa oli muutama pari tavallista estettä, sekä aaltolankku, muuri, sekä yhtden tavallisen esteen alla vesimatto. Lisäksi raahasin muutaman esteen viereen pari tekokasvia, tuomaan jännitystä tavallisiin esteisiin. Kun olin vihdoin valmis alkoi ratsukkokin näyttää siltä että hommat voisi aloittaa, sillä Bethy oli ehtinyt lämmitellä jo myös ravissa. Aloitimme ns.tavallisilla esteillä ja matalalla 60cm korkeudella. Ori hyppäsi sen usean kerran kuin leikiten, kovalla vauhdilla mutta harkitusti. Nostin korkeitta 80cm ja pyysin hyppäämään saman korkuisen aaltolankun perään. Ori ei meinannut pysyä nahoissaan kun muuttelin esteiden korkeuksia, mutta liikkeelle päästyään sen suoriutui tehtävistä tyynesti. Bethykin tuntui olevan intoa täynnä ja istui varman oloisesti vauhdikkaan poni orin kyydissä. Nostin jo hypätyt esteen 100cm korkeuteen ja pyysin hyppäämään ne vielä ennen kun siirtyisimme muuriin ja vesimattoon. Jälleen ori liisi vaivattomasti yli. Seuraavaksi pyysin tulemaan 80 cm muuriin pariin otteeseen ja kaikki suijui hyvin siihen asti kunnes muuria korotettiin. Kiihtyneestä vauhdista johtuen poni tuli esteelle huolimattomasti eivätkä askeleet osuneet täysin kohdalleen, joka johti melkein kieltoon, mutta poni hyppäsikin lähes paikoiltaa valtavan kenguruloikan ja Bethy sai tehtä todella hommia pysyäkseen kyydissä. Tämä oli kiivaalle Bethyllekin pieni muistutus että hyppääminen ei suju vain kovalla vauhdilla vaan tarvitaan myös paljon keskittymistä ja koordinaatiokykyä. Pyysin tulemaan uudestaan mutta huomattavasti hillitymmin ja että Bethy keskittyisi erityisesti askeliin. Poni kiihtyi taas, mutta jalat eivät olleet solmussa yhtä pahasti kuin edellisellä kerralla. Pyysin vielä tulemaan uudestaan, ja kannustin Bethyä tiukasti käyttämään kaikki keskittymisensä muurin ylittämiseen. Jännitin vierestä kun ratsukko alkoi lähestyä estettä ja huikkasin vielä, että nyt tarkkana. Katsoin kun poni tuli taas melko lujaa, mutta Bethy pidättelin hevosta ja sitten myötäys! Onnistui! Kehuin Bethyä ja pyysin häntä kehumaan ponia. Noin sen kuuluis sujua. Totesin parhaaksi jättää vesimaton väliin tällä kertaa ja pienen tauon jälkeen hioimme vielä muuria ja teimme lyhyitä tehtäviä jo hypätyillä esteillä. Pikkuhiljaa orikin rauhoittui ja homma alkoi todella rullata. Onnistuneita hyppyjä alkoi tulla vain enemmän ja enemmän ja totesin viimeisen onnistuneen muurin jälkeen, että riitti tälle kerralle. Pyysin kehumaan ponia paljon ja tekemään pitkät loppuveryttely sillä tämä oli varmasti noin nuorelle ponille aika raskas treeni. Dafydd on erittäin potentiaalinen ja ponnua löytyy ties kuinka ja paljon. Malttia kuitenkin kehottaisin jatkossa harjoittelemaan, jotta kisa kentillä säästyttäisiin turhilta virheiltä, malttihan on valttia.

25.1.2011 estevalmennus, valmentajana Jenna S.

Dafy asteli maneesiin ripein ja kiivain käyntiaskelin selässään kipakan näköinen tyttö, Bethy. Tyttö istui rennosti ja hyvässä istunnassa selässä, mutta ponia selkeästi jännitti. Pian kehotin Bethya kokoamaan ohjat ja aloittamaan käynti-ravi siirtymiset. Keskityimme siirtymisissä erityisesti ponin rentouteen ja että se alkaisi ottamaan takajalkoja kunnolla alle. Aluksi siirtymiset olivat hätäisiä ja Bethyn oli vaikea saada Dafya ravista takaisin käyntiin. Kehotin tyttöä rentouttamaan jäykähköä istuntaansa ja tekemään runsaasti puolipidätteitä ulko-ohjalla. Pian siirtymiset pehmenivät ja onnistuivat hienosti molempiin suuntiin. Koska hevoset vertyvät laukassa paremmin, päätin jättää turhat ravissa hinkkaamiset sikseen ja kehotin Bethya nostamaan laukan pääty-ympyrällä. Dafy nosti laukan hienosti, mutta sen jälkeen aivan kuin räjähti ylireippaaseen laukkaan. Kehotin Bethya nojaamaan kunnolla taakse, rentouttamaan hartiat ja keskittymään vauhdin sijasta Dafyn kokoamiseen ja ratsastamiseen eteen ja alas. Puolipidätteitä ulko-ohjalla, sisäpohje läpi ja pientä liikettä kuolaimeen sisäohjalla. Muista varoa ettet jää sisäohjaan kiinni! Pikkuhiljaa Dafy alkoi rentoutua ja laukka hidastua. Niimpä kehotin Bethya ratsastamaan laukan molempiin suuntiin läpi jonka jälkeen harjoittelimme hetken laukanvaihtoja.

Sen jälkeen olikin välikäyntien vuoro, jonka aikana kokosin kentälle kolme estettä. Yhden toiseen päätyyn, toisen toiseen päätyyn ja kolmannen keskelle kenttää. Näin kahta estettä pystyy hyppäämään pääty-ympyrällä ja kolmea kahdeksikolla. Kaikki esteet olivat vielä ristikoita ja n. 50cm korkeita. Kehotin Bethyä laukkaamaan ensin pitkän sivun, kulmassa kokoamaan hiukan laukkaa ja hyppäämään päädyssä olevan esteen, jonka jälkeen jatkamaan taas pitkälle sivulle, kylmassa kokoamaan laukkaa ja hyppäämään toisen päädyssä olevan esteen. Bethy teki työtä käskettyä. Dafy selvästi tajusi pääsevänsä hyppäämään ja laukka oli aivan liian reipasta pitkällä sivulla. Bethy kokosi laukkaa kuitenkin taitavasti ja Dafy hyppäsi hienosti reilulla ilmavaralla esteen. Toisella pitkällä sivulla laukka ja poni pysyi hienosti Bethyn käsissä ja toinen hyppy meni oikein hienosti. Loistavaa!

Muutin esteet pystyksi, mutta ne olivat edelleen 50cm korkeita. Selitin tehtävän Bethylle. Eli ensin hypätään toisessa päädyssä oleva este, kaarretaan aivain kuin ympyrällä keskimmäiselle esteelle, jonka päällä vaihdetaan laukka ja suuntaa vaihtaen hypätään toisessa päädyssä oleva este. Aivan kuin kahdeksikolla. Bethy aloitti. Dafy kuumeni entisestään ja sen vauhti oli aivan liian kova. Ensimmäinen este meni jotenkuten, mutta keskimmäisellä esteellä laukka ei vaihtunut, minkä takia suuntaa vaihtaessa rytmi katosi, eikä kolmas hyppy ollut enää lainkaan tasapainoinen. Neuvoin seuraavalla yrityksellä keskittymään jo ennen esteelle päästämistä ponin rentouteen ja laukan hallittavuuteen ja rauhallisuuteen. Ennen keskimmäistä estettä aseta hiukan uuteen suuntaan, puolipidäte entisellä sisäohjalla eli nykyisellä ulko-ohjalla ja esteen päällä johtava ohjasote uudella sisäkädellä ja uudet laukkapohkeet. Tällä kertaa suoritus meni hienosti. Korotin esteet 70cm korkuisiksi ja tulitte uudestaan. Vauhti oli jälleen hiukan liian kova mutta hypyt hienoja ja tasapainoisia. Kokosin pitkälle sivulle vielä yhden pitkän okserin, jonka korotin 100cm korkuiseksi. Tulitte sen vielä kerran oikein hienosti jonka jälkeen päästin teidät loppuverryttelemään itsenäisesti.

Muista ratsastaa Dafy kunnolla rennoksi, pitkälle eteen ja alas. Kun poni on ulko-ohjan tuella, pidennä hiukan ohjaa ja päästä sisäohjasta. Muista silloin tällöin vaikka rapsuttaa sisäkädellä ponia kaulalta ettet vahingossakaan jää sisäohjaan kiinni. Oikein hienoa yhteistyötä, teidät nähdään varmasti vielä esteradoilla!

7.11.2010 estevalmennus, valmentajana Mari H.

Alkuverryttelynä menitte puomeja ravissa ja laukassa. Puomien väliin teitte myös pysähdyksen ja peruutuksen. Ensimmäisillä kerroilla pysähdykset valuivat aika pitkälle, puomisuoran päähän asti. Lisäsimme väliin siis voltin, että saatiin innokas oripoika kuuntelemaan myös niitä pidätteitä. Kyllähän Dafy alkoi pikkuhiljaa lämmetä myös pysähdyksille ja voltti jätettiinkin kohta pois. Laukka oli todella vauhdikasta, mutta parilla pidätteellä saatiin tahti vähän rauhallisemmaksi. Esteillä aloitimme yksinkertaisella ristikko sarjalla. Dafy selvitti sen niin vauhdikkaasti, että hyvä kun ehdin nähdä teistä vilauksen. Nostelin esteitä pystyiksi ja korotinkin vähän ja tulitte uudelleen. Sait tehdä alkuun laukkaympyrän, että orin tahti vähän rauhoittui. Nyt tahti säilyi myös suoralla ja se olikin paljon mukavamman näköistä. Dafyn hypyt olivat todella pehmeän näköisiä ja ilmavia. Seuraavaksi tein teille lävistäjälle pystyn ja siitä oli kaareva tie toiselle pysytylle. Väliin laskin n. 5 laukkaa. Olit saanut Dafyn rauhoittumaan hyvin ja kaareva ura ei teille tuottanut ongelmia. Nostin vielä esteitä vähän, noin 100cm korkuisiksi. Dafy selvitti esteet edelleenkin kuin ilmaa vaan ja korvat hörössä. Tein teille vielä pari estettä joita hyppäsitte ennen rataa. Nämä esteet oli sijoitettu niin, että niiden väliin tuli aika tiukka kurvi. Ensimmäisellä kerralla vauhtia oli turhan paljon ja Dafy laukkasi kaarteen jälkeen iloisesti esteen ohi. Seuraavalla kerralla sait vauhtia hyvin pois ja kaarros sujui hyvin. Nostin kaikkia esteitä niin että ne olivat noin 120cm korkeita. Tulitte juuri harjoittelemamme esteet ratana. Rata sujui teiltä todella vauhdikkaasti, mutta onneksi muistit hiljentää siihen tiukkaan kurviin. Dafy hyppäsi edelleenkin ilmavasti ja ilman ongelmia. Ponnistukset osuivat nappiin ja sinä myötäsit esteillä juuri sopivasti. Esteiden välilläkään Dafy ei onneksi ihan silmittömästi rynnännyt, mutta vauhtia oli kuitenkin. Onnea ja menestystä jatkoon!

Estevalmennus 6.11.2010, valmentajana Minttunen

Tulin maneesille juuri samaan akaan kuin Dafy ja ratsastaja, joten saatoin ohjeistaa myös parin alkuverryttelyä. Komensin ratsastajan menemään uralla eri askellajeissa ja tekemään laukanvaihdoksia, jotta ratsastaja saisi kunnon tuntuman Dafyyn ja toisin päin. Dafy oli alusta asti jutussa mukana, jonka huomasi sen innokkaasta tyylistä liikkua. Välillä Dafyn liikkeet olivat niin reippaita, ettei ratsastaja pysynyt mukana, mutta pian nämä kaksi löysivätkin jo yhteisen sävelen tai oikeastaan tahdin. Kun oli lämmitelty tarpeeksi, kerroin ratsastajalle mitä halusin tämän tekevän. Ratsastaja ohjasi Dafyn ensimmäiselle esteelle loistavasta kulmasta. Este oli vain 60 cm korkea, joten Dafy selvitti sen leikiten, mutta ratsastaja ei. Dafy oli nimittäin innostunut tulevasta hypystä niin, että se oli muuttanut tahtia vähän ennen ponnitusta, joten ratsastaja oli sitten Dafyn laskeuduttua liukunut nätisti Dafyn kaulaa pitkin maahan. Hiukan nolona ratsastaja nousi Dafyn selkään ja jatkoimme valmennusta. Tällä kertaa ratsastaja selvästi keskittyi täysin Dafyn liikkeiden myötäämiseen ja pari pääsi esteen yli kunnialla. Korotin estettä hiukan ja pyysin ratsastajaa menemään koko radan, jonka olin kentälle väsännyt. Rata meni nätisti muuten, mutta Dafylla oli selvästi ongelmia eräässä melko tiukassa kaarroksessa. Ratsastaja ja Dafy ottivat radan uudestaa ja uudestaa, kunnes kaarros alkoi sujua haluamallani tavalla. Siirsin hiukan muutamaa estettä, jotta saisimme Dafyn ja ratsastajan tekemään töitä kaarroksissa niin hyvin kuin mahdollista. Radan alku sujui tälläkin kertaa hyvin, mutta koska kumpikaan ei keskittynyt kaarteessa tarpeeksi, he tulivat seuraavalle esteelle liian vinosti joten Dafy kielsi. Pyysin ratsastajaa ottamaan radan alusta. Tälläkin kertaa kaarroksessa oli selviä ongelmia, utta niistä suurin oli se, että ratsastaja ei myödännyt kaarroksessa tarpeeksi. Huomautin tästä ratsastajalle. Ratsastaja ratsasti Dafyn taas radan alkuun ja kun he tulivat kaarrokseen, ratsastaja myötäsi juuri sopivasti, joten pari selviytyi radasta kiitettävästi. Lopettelimme valmennuksen parilla ravikierroksella kentän ympäri ja lopuksi pyysin ratsastajaa hiljentämään käyntiin ja antamaan aivan vapaat ohjat Dafylle.

6.10.2010, estekilpailut Kõrge Hobusedissa Virossa

Dafy tuli tänään esteratsastuskilpailuissa kolmanneksi! Olin siitä ihan hurjan ylpeä, pikkupoika voiti kokeneita konkereita vaikka millä mitalla.

Saavuimme Viroon muutamaa päivää aikaisemmin kilpaillaksemme näissä Kõrge Hobusedin neljäpäiväisissä kilpailuissa Bairdonin ponien voimin. Tänään ensimmäisen kisapäivän aamuna meni kaikki niin pieleen kuin vain voi. Tavaroita oli hukassa, poneille oli annettu väärää ruokaa aamuruuaksi, ei onneksi sattunut mitään pahempaa sen tiimoilta ja satulahuovat ja ohjat olivat menneet ihan sekaisin tavaralaatikossa. Onneksi niiden selvittelyssä auttoivat ihanat tallitytöt, kiitos siitä! Lisäksi ponitammani Mora ja Gerry olivat aiheuttaneet tallissa yöllä jotain sekamelskaa, ja sen selvittely myöhästi valmistautumistani kilpailuihin Dafyn kanssa. Tästä johtuen Dafy sai vain nopean alkuverryttelyn ja oli ihan liian täynnä puhtia siirtyessämme suorittamaan rataa.

Mutta mitäs sitten tapahtui, kun pääsimme hyppäämään isoa 120cm rataa? Dafy oli aivan loistavasti kuulolla ja se viiletti minkä kintuistaan ehti juuri sinne minne halusinkin. Jos ei yhtä pudotusta olisi tullut, olisimme voittaneet. Pudotus oli kuitenkin oma mokani, ohjasin Dafyn vähän liian lähelle yhtä okseria, joten olen erittäin tyytyväinen Dafyn kolmanteen sijaan!